Summary information

Study title

Family, Parenthood, Childrens Well-Being and Risks of Exclusion 2002

Creator

Forssén, Katja (University of Turku. Department of Social Research)

Tähtinen, Juhani (University of Turku. Department of Education)

Broberg, Mari (University of Turku. Department of Education)

Hakovirta, Mia (University of Turku. Department of Social Research)

Study number / PID

FSD2555 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2555 (URN)

10.60686/t-fsd2555 (DOI)

Data access

Restricted

Series

Individual datasets

Individual datasets that do not belong to any series.

Abstract

The data are part of the Academy of Finland research programme "Marginalisation, Inequality and Ethnic Relations in Finland (SYREENI)", and were collected for the subproject "Origins of Exclusion in Early Childhood". The survey explored the external opportunities and internal resources of Finnish families with children under school age. Questions covered job characteristics, job contract, working hours, and work-life balance. These questions were asked from the respondents who were in employment. The unemployed respondents answered questions about their earlier job, income before unemployment, impact of children on job seeking, impact of unemployment on self and family, and what kind of work they were looking for. Those staying at home to look after children were asked about their previous income, plans for the future family- and workwise, reasons for staying at home, and importance of various factors for returning to work. Other themes, targeted to all respondents, included household income and expenses, general financial circumstances of the family, division of domestic labour (housework and childcare), family life, child-parent relationship, parenting, leisure time activities and time use, children's physical and mental well-being and development, well-being and success at school, child day care, organised afternoon activities for school children, social networks and social support available to the family, use of and satisfaction with public services (health care, educational services, mental health services). The survey also explored the importance of work and career, good income, family life, children, hobbies, children, friends, political or voluntary participation and so on to the respondents. One-parent family and reconstituted family questionnaires contained extra questions targeted specifically to these family types. For instance, there were a number of statements relating to how the respondents perceive single-parenthood, or living in a reconstituted...

Social sciencesChildrenFamily life and marriage

ChildrenFamily influenceFamily lifeHousehold budgetsHousingJob characteristicsOne-parent familiesParental roleStepchildrenUnemploymentWell-being (society)Working conditions

Data collection period

02/2002 - 05/2002

Country

Finland

Time dimension

Cross-section

Analysis unit

Family

Universe

Families living in Finland and having a three-, six-, or eight-year-old child at the end of the year 2001

Excludes: families not speaking Finnish as their home language

Sampling procedure

Probability: Simple random

Kind of data

Quantitative

Data collection mode

Self-administered questionnaire: Paper

Publisher

Finnish Social Science Data Archive

Publication year

2010

Terms of data access

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Tähtinen, J. & Broberg, M. & Forssén, K. & Hakovirta, M. (2004). Family Resources as Positive Factors and Risk Factors for Young Children´s Well-being. In Puuronen, V., Häkkinen, A., Pylkkänen, A., Sandlund, T. & Toivanen, R. (eds.) New Challenges for the Welfare Society. University of Joensuu. Publications of Karelian Institute. Yliopistopaino. Joensuu, 257-274.
Hakovirta, M. & Broberg, M. (2007). Parenting from a Distance: Factors Connected to the Contact between Children and a Non-resident Parent. Nordisk Sosialt Arbeid, Vol. 27, 19-33.
Broberg, M. & Tähtinen, J. (2004). Well-being, Family Functioning and Interaction in Finnish Stepfamilies [verkkodokumentti]. http://www.leeds.ac.uk/educol/documents/00003406.htm [viitattu 4.11.2010]
Broberg, Mari (2012). Young children's well-being in Finnish stepfamilies. Early Child Development and Care, Vol. 182, 401-405.
Yksinhuoltajuus Suomessa (2009). Toim. Forssén. K., Haataja, A. & Hakovirta, M. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki.
Tähtinen, J. & Broberg, M. (2004). Pienten lasten hyvinvointi ja perheen voimavarat. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Mietola, R. & Outinen, H. (toim.) Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. Helsinki.
Tähtinen, J. (2003). Pienten lasten perheiden vuorovaikutus ja yleinen toimintakykyisyys 2000-luvun alun Suomessa. Julkaisussa Heidi Sinervaara-Niskanen & Raimo Ojala (toim.) Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3.
Hakovirta, M. (2006). Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat. Väestöntutkimuksen julkaisusarja D45/2006. Helsinki.
Forssén, K. & Laine, K. & Tähtinen, J. (2002). Hyvinvoinnin tekijät ja uhat lapsuudessa. Teoksessa: Juhila, K. & Forsberg, H. & Roivainen, I. (toim.). Marginaalit ja sosiaalityö. Sosiaalityön vuosikirja, 81-104.
Broberg, Mari (2010). Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja; D 52/2010.
Broberg, M. & Forssén, K. & Hakovirta, M. & Laukkanen, A-M. & Tähtinen, J. (2002). Lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi Halisten ja Kohmon lähiöissä. Itä-Turku-julkaisut nro 7. Turku.
Broberg, M. & Tähtinen, J. (2009). Perheen toimivuus ja vanhemmuus yksinhuoltajaperheissä. Teoksessa K. Forssén, A. Haataja & M. Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki, 154-169.
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2005). Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Janus. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Vol. 12, 137-153.
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2009). Isät ja lasten hyvinvointi eron jälkeen. Teoksessa A. Kääriäinen, J. Hämäläinen & P. Pölkki (toim.) Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki, 123-144.
Broberg, M. & Hakovirta, M. (2009). Lapsistaan erillään asuvana isänä eron jälkeen. Teoksessa K. Forssén, A. Haataja & M. Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50. Helsinki, 186-200.
Broberg, M. (2003). Uusperheen vanhempien kokemuksia perheensä vuorovaikutussuhteiden toimivuudesta. Kasvatuksen yhteisöt - uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua? Kasvatustieteen päivien 2002 julkaisu. Sinevaara-Niskanen, H. & Rajala, R. (toim.) Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3. Rovaniemi 2003.
Partanen-Vainio, Marija (2015). Vanhempien asenteita ja arvoja perheen arjen järjestelyssä sekä kasvatuskäsityksiä kotikasvatuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma.
Siipola, A.-K. (2016). Vanhemman lämpimän tunneilmaisun ja kontrolloivuuden yhteydet lapsen sosiaalisiin ongelmiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Kandidaatintutkielma