Study title
European Social Survey 2002: Suomen aineisto
Creator
Study number / PID
FSD1303 (FSD)
urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1303 (URN)
10.60686/t-fsd1303 (DOI)
Data access
Restricted
Series
European Social Survey, ESS, on joka toinen vuosi koottava yli 30 maan kansainvälinen kyselytutkimus. ESS:n ensimmäinen kierros toteutettiin vuosina 2002/2003. Kaikilla osallistujamailla on velvollisuus osallistua ESS ERICin yhteisten kustannusten rahoitukseen. Lisäksi osallistujamaat vastaavat kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta. Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta ydinmoduulista, kahdesta tai useammasta vaihtuvasta moduulista sekä lisälomakkeilla kerätyistä osioista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden muutosta ja...
Read moreAbstract
Topics
Keywords
Methodology
Data collection period
09/09/2002 - 10/12/2002
Country
Time dimension
Analysis unit
Universe
15 vuotta täyttänyt väestö
Sampling procedure
Kind of data
Data collection mode
Access
Publisher
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Publication year
2004
Terms of data access
Related publications
- Schoultz, Vera (2010). Nuorten poliittinen osallistuminen ja sen murros. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 93-104. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.
- Räsänen, Pekka (2004). Ikä- ja sukupolvityypillisten arvojen tarkastelua. Teoksessa: Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus (toim. Jani Erola & Terhi-Anna Wilska), 199-214. Jyväskylä: Sophi.
- Rissanen, Sanna-Kaisa (2006). Ikääntyvät suomalaiset ja yhdistystoiminta Robert Putnamin sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.
- Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.
- Oksanen, Juho (2004). Valikoivaa kansainvälisyyttä: suomalaisten maahanmuuttopoliittiset preferenssit. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.
- Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.
- Kouvo, Antti & Räsänen, Pekka (2005). Sosiaalinen pääoma, elämäntilanne ja sosiodemografiset tekijät: käyttökelpoisia elämänlaadun ja hyvinvoinnin jäsennysperusteita? Janus 13(1), 21-38.
- Kouvo, Antti (2010). Luokat ja sosiaalinen pääoma. Teoksessa: Luokaton Suomi - Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa (toim. Jani Erola), 166-181. Helsinki: Gaudeamus.
- Kotakorpi, Kaisa & Laamanen, Jani-Petri (2007). Julkiset palvelut ja hyvinvointi. Talous & Yhteiskunta 2007(2), 44-50.
- Ervasti, Heikki (2010). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltio. Teoksessa: Luokaton Suomi - Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa (toim. Jani Erola), 147-165. Helsinki: Gaudeamus.
- Borg, Sami (2005). Kansalaisena Suomessa. Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja European Social Survey 2002. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2005:3.
- Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.
- Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.
- Ervasti, Heikki & Saari, Juho (2011). Onnellisuus hyvinvointivaltiossa. Teoksessa: Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta (toim. Saari, Juho), 191-218. Helsinki: Gaudeamus.
- Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4
- Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053
- Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.
- Rekola, Aada (2020) Rakkautta yli luokkarajojen - Parisuhteiden muodostuminen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.
- Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.
- Räsänen, Pekka & Kouvo, Antti (2007). Linked or divided by the web? Internet use and sociability in four European countries. Information, Communication & Society 10 (2), 219-241.
- Lübker, Malte (2006). Inequality and the demand for redistribution: are the assumptions of the new growth theory valid? [online]. Socio-Economic Review Advance Access, published 1.3.2006 [doi:10.1093/ser/mwl002].
- Jowell, Roger & Central Co-ordinating Team (2003). European Social Survey 2002/2003: Technical Report. London: Centre for Comparative Social Surveys, City University.
- Bäck, Maria & Kestilä, Elina (2009). Social Capital and Political Trust in Finland: An Individual-level Assessment. Scandinavian Political Studies 32(2), 171-194.
- Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032
- Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884
- Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.
- Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717