The catalogue contains study descriptions in various languages. The system searches with your search terms from study descriptions available in the language you have selected. The catalogue does not have ‘All languages’ option as due to linguistic differences this would give incomplete results. See the User Guide for more detailed information.
Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille. Barometri selvittää kansalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia. Barometri sisältää mm. seuraavia teemoja: hyvän elämän elementit, mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2009-2013.
Abstract
Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää yrityselämän päättäjien käsityksiä Suomen erilaisista alueista. Yrityselämän päättäjiltä kysyttiin missä määrin he arvioivat joidenkin muutostekijöiden lisäävän lähivuosina liiketoimintamahdollisuuksia maaseutumaisilla alueilla. Lueteltuja muutostekijöitä olivat mm. maaseudun väestön ikääntyminen, luonnonvarojen kasvava globaali kysyntä, kasvavat ekotehokkuusvaatimukset, tietoliikenneyhteyksien ja tietoteknologian kehittyminen, ilmastonmuutos ja siihen varautuminen, loma-asutuksen lisääntyminen, etätyömahdollisuuksien lisääntyminen, turvallisten elintarvikkeiden kysyntä, henkisen hyvinvoinnin kasvava merkitys sekä julkisten palvelujen yksityistäminen. Vastaajilta kysyttiin myös mitkä tekijät saattaisivat estää uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen maaseutumaisilla alueilla. Estävinä tekijöinä mainittiin osaavan henkilöstön puute, asiakaskunnan pienuus, kasvavat ekotehokkuusvaatimukset, pitkät etäisyydet, sopivien yhteistyökumppanien puute, palvelujen heikko saatavuus ja riittämätön infrastruktuuri. Haluttiin tietää mitä mieltä vastaajat ovat etätyön lisääntymisestä omassa organisaatiossaan seuraavien 5 vuoden aikana. Tiedusteltiin mielipidettä tekijöistä jotka saattaisivat estää etätyön lisääntymistä. Näitä tekijöitä olivat etätyön vaatima teknologia, riittämättömät tietoliikenneyhteydet, puutteellinen tietoturva, työntekijöiden valvonnan vaikeutuminen, työntekijöiden eriarvoinen kohtelu, työhön käytetyn ajan piteneminen, etätyölle soveltuvien tilojen puute, työntekijöiden välisen viestinnän vaikeutuminen, lainsäädännön ja verotuskäytännön puutteet sekä kielteiset mielikuvat etätyöstä. Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitivät erilaisia...
Terminology used is generally based on DDI controlled vocabularies: Time Method, Analysis Unit, Sampling Procedure and Mode of Collection, available at CESSDA Vocabulary Service.