Summary information

Study title

EVAn EU-asennetutkimus 2001

Creator

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)
Yhdyskuntatutkimus

Study number / PID

FSD1059 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1059 (URN)

10.60686/t-fsd1059 (DOI)

Data access

Restricted

Series

EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuonna 1992 aloittamassa tutkimussarjassa seurataan suomalaisten integraatioajattelun muutoksia. Tutkimuksissa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä maamme EU-jäsenyydestä, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, Euroopan talous- ja rahapolitiikasta, EMU:sta, europarlamentista, maamme turvallisuuspolitiikasta, EU-tuista ja Euroopan yhdentymisestä yleensä. Tutkimuksissa on kartoitettu myös kansalaisten tyytyväisyyttä EU-tiedottamiseen sekä hallituksen ja eduskunnan tapaan hoitaa EU-asioita. 2000-luvulla tutkimussarjan aihepiiriä...

Read more

Abstract

EVAn EU-asennetutkimus 2001 kartoittaa, mitä Suomessa ajatellaan EU-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista. Vastaajilta kysyttiin aluksi, kuinka kiinnostuneita he ovat Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista tai kuinka aktiivisesti Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita tulee seurattua ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat tuntevansa EU-asioita. Lisäksi tiedusteltiin, millaista toimintalinjaa ja kehittämistavoitteita Suomen pitäisi ajaa unionin jäsenmaana. Vastaajia pyydettiin esimerkiksi kertomaan pitäisikö Suomen keskittyä pääasiassa kansallisten etujensa hoitamiseen vai koko unionia koskeviin kysymyksiin. Suomalaisten näkemyksiä Euroopan unionin vaikutuksista selvitettiin kysymyksillä elintasosta, verotuksesta, hyvinvointipalveluista, tasa-arvosta, Suomen suhteesta ulkomaihin, yhteiskuntamoraalista ja eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten asemasta. Yhtenä teemana oli myös EU:n laajentuminen Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia seurauksia tästä laajenemisesta voisi olla. Lisäksi haluttiin tietää, miten vastaajat suhtautuivat Suomen NATO-jäsenyyteen erilaisissa tilanteissa, kuten jos Baltian maatkin liittyvät puolustusliittoon, mikäli Ruotsi liittyy tai mikäli Baltian maat ja Ruotsi liittyvät. Unionin laajentumisen lisäksi vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä unionin tiivistymisestä eli taloudellisen ja poliittisen yhteistyön lisäämisestä ja lainsäädännön yhtenäistämisestä. Euroon liittyen kysyttiin muun muassa uuteen valuuttaan totuttelemisen vaikeudesta tai helppoudesta, markasta luopumisen merkityksestä suomalaisen identiteetin kannalta sekä matkustamisen ja ostosten teon yksinkertaistumisesta. Lisäksi kyseltiin vastaajien käsitystä euron vaikutuksesta EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuuteen ja euron vaikutuksesta kansainväliseen talouteen. Taustatietoina olivat tiedot vastaajien sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, toimialasta ja kuulumisesta...
Read more

Methodology

Data collection period

01/11/2001 - 19/12/2001

Country

Suomi

Time dimension

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Analysis unit

Henkilö

Universe

Suomen 18 - 70-vuotias väestö

Excludes: Ahvenanmaa

Sampling procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Kind of data

Kvantitatiivinen

Data collection mode

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Access

Publisher

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Publication year

2002

Terms of data access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Related publications

  • Suomi, EU ja maailma. Suomalaisten EU-kannanotot 2002 (2002). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).
  • Haikonen, Jyrki & Kiljunen, Pentti (2003). Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003. Helsinki: Taloustieto. EVA-raportti.
  • Haavisto, Ilkka (2024). Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 135. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/06/eva-analyysi-no-135.pdf [viitattu 30.8.2024].
  • Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 28.5.2024.https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/ [viitattu 3.9.2024].