Study title

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Haastatelluilta kysyttiin, mistä syistä, mille aloille ja mihin päin maailmaa kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata. Arabimaat olivat tässä tutkimuksessa erityiskiinnostuksen kohteina. Vastaajat muun muassa pohtivat, onko Suomessa saatavilla riittävästi oikeaa tietoa kyseisistä maista. Arabimaiden ongelmia ja niiden syitä pohdittiin. Vastaajat arvioivat Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä suhdetta. He pohtivat, onko kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista saatavilla riittävästi tietoa. Myös tiedonlähteitä ja niiden luotettavuutta kartoitettiin. Haastatellut arvioivat, miten suuri prosenttiosuus Suomen bruttokansantulosta käytetään nykyisin kehitysyhteistyöhön ja onko osuus sopiva vai pitäisikö sitä nostaa tai laskea. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä Suomen katastrofiavun nopeudesta, määrästä ja kohteista sekä kehitysyhteistyön tehokkuudesta. Haastatellut arvioivat myös kumpi kehitysyhteistyön muoto on tehokkaampi: kahdenvälinen vai monenkeskinen yhteistyö. Tutkimuksessa kartoitettiin mielipiteitä suomalaisyritysten toiminnasta ulkomailla, niiden eettisestä ja sosiaalisesta vastuusta (muun muassa työelämää ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sääntöjen noudattaminen). Edelleen kysyttiin, pitäisikö kansainvälisistä pääomaliikkeistä ja valuuttavirroista periä jokin prosenttiosuus kehitysyhteistyöhön (Tobinin vero) ja minkä suuruinen osuus voisi olla. Lopuksi selvitettiin vastaajien YK:n vuosituhatjulistuksen ja sen tavoitteiden tuntemusta. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, ammattiryhmä, koulutus, perheen bruttotulot, paikkakunnan tyyppi ja asuinlääni.