Study title

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulais-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he yhteyttä sukulaisiinsa, kuten veljiin tai sisariin, 18 vuotta täyttäneisiin lapsiin, äitiin ja isään. Lisäksi tiedusteltiin mm. miten usein ja millä tavoilla he pitävät yhteyttä ja miten usein he tapaavat aikuisia lapsiaan tai vanhempiaan. Erikseen selvitettiin, miten usein vastaajat olivat olleet viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana yhteydessä sukulaisiinsa. Vastaajilta tiedusteltiin, miten monta läheistä ystävää heillä on työpaikallaan ja naapurustossaan sekä miten monta muuta läheistä ystävää heillä on. Lisäksi haluttiin tietää, mitä sukupuolta läheisin ystävä on ja onko hän vastaajan sukulainen, sekä miten usein vastaaja tapaa läheisintä ystäväänsä tai on muulla tavoin tähän yhteydessä. Myös vastaajien jäsenyyksiä ja osallistumista erilaisten ryhmien ja yhdistysten toimintaan kysyttiin. Sosiaalisten verkostojen toimintaa selvitettiin kysymällä, keneltä vastaaja pyytäisi apua kotitöihin, ostoksiin ym., jos olisi itse sairauden vuoksi väliaikaisesti estynyt niitä tekemästä. Heitä pyydettiin myös kertomaan, keneltä pyytäisivät lainaa sekä kenen puoleen kääntyisivät puhuakseen masentuneisuudestaan tai alakuloisuudestaan. Vastaavasti selvitettiin, miten usein viimeisen 12 kuukauden aikana vastaaja itse on auttanut sukulaisiaan, ystäviään, naapureitaan tai muita tuttaviaan mainituissa tilanteissa. Lisäksi kysyttiin, mitä kautta vastaaja on saanut tietää nykyisestä työpaikastaan. Vastaajia pyydettin myös arvioimaan mm. muutamien läheisen ystävän ominaisuuksien tärkeyttä, omaa onnellisuuttaan sekä luottamustaan ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä,...