Summary information

Study title

Nuorisobarometri syksy 1999

Creator

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Study number / PID

FSD2529 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2529 (URN)

10.60686/t-fsd2529 (DOI)

Data access

Restricted

Series

Nuorisobarometrit

Nuorisoasiain neuvottelukunta (nyk. Valtion nuorisoneuvosto) on teettänyt vuodesta 1994 alkaen nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä. Barometreissa on sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Barometreissa on selvitetty muun muassa nuorten koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.

Abstract

Syksyn 1999 nuorisobarometrin pääteemoja olivat kulttuuripalvelut ja huumeet. Kyselyyn vastanneille nuorille esitettiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi eri kulttuuripalveluihin asennoitumiseen ja huumeidenkäyttöön. Kulttuuripalveluiden käytöstä kysyttiin myös kohdejoukolta 30 - 64-vuotiaita suomalaisia. Ensin tiedusteltiin asioita liittyen erilaisiin kulttuuripalveluihin. Kysyttiin paljonko vastaajien mielestä esim. nuorisotyöhön, kirjastotoimeen tai teatteriharrastuksiin tulisi panostaa, mikäli Suomen kansantalouteen tulisi liikkumavaraa. Kartoitettiin vastaajien asenteita mm. suomalaiseen kulttuurielämään, graffiteihin sekä kulttuuripalveluiden hintaan ja laatuun. Kysyttiin vastaajilta myös kuinka paljon eri palveluista pitäisi heidän mielestään maksaa. Seuraavaksi kysyttiin kulttuuripalveluiden merkityksestä vastaajien elämässä. Tiedusteltiin kuinka tärkeitä mm. taidemuseot, rock-konsertit tai television amerikkalaiset elokuvat ovat vastaajien vapaa-ajan vieton kannalta. Kysyttiin myös miten eri kulttuuripalvelut auttavat vastaajia jaksamaan työ- tai opiskeluelämässä. Sen jälkeen selvitettiin, kuinka usein viimeisen vuoden aikana vastaajat ovat käyneet erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa tai -laitoksissa, esim. oopperassa tai urheilukilpailuissa. Loput kysymykset osoitettiin nuorille, ja ne koskivat huumausaineiden käyttöä ja saatavuutta. Esitettiin joukko väittämiä (esim. "huumeiden saatavuus on tänä päivänä helppoa" ja "kannabistuotteiden käytöstä ei pitäisi antaa lainkaan rangaistuksia") ja kysyttiin, kuinka samaa tai eri mieltä nuoret ovat. Tiedusteltiin, miten todennäköistä olisi, että nuoret kokeilisivat huumeita, jos niitä heille tarjottaisiin. Kysyttiin myös minkä verran eri syyt vaikuttavat kielteiseen suhtautumiseen huumeita kohtaan niillä nuorilla, jotka eivät käytä huumeita. Lopuksi kysyttiin vielä, mikä syistä vaikuttaa kielteiseen suhtautumiseen eniten. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajien ikä, sukupuoli, maakunta, pääasiallinen...
Read more

Methodology

Data collection period

16/08/1999 - 27/08/1999

Country

Suomi

Time dimension

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Analysis unit

Henkilö

Universe

15 - 64-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset

Excludes: Ahvenanmaa

Sampling procedure

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Kind of data

Kvantitatiivinen

Data collection mode

Puhelinhaastattelu

Access

Publisher

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Publication year

2010

Terms of data access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Related publications

  • Saarela, Pekka (1999). Nuorisobarometri 2/1999. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten asennoitumisesta vapaa-ajan palveluihin sekä nuorten suhtautumisesta huumeisiin ja niiden käyttöön. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 15
  • Kinnunen, Maarit (2020). Juurista latvoille: Nuoret & elävä musiikki. Helsinki: LiveFIN ry.
  • Homi, H., Kinnunen, M., & Honkanen, A. (2021). Minä ihailen muusikkoa nimeltä Billie Eilish: Digitalisaation aiheuttamat muutokset 15-29-vuotiaiden musiikin kulutuksessa. Teoksessa M. Salasuo (Toim.), Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 (ss. 159-172). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. ISBN 978-952-372-020-6