Summary information

Study title

Työolobarometri 2015

Creator

Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut

Työ- ja elinkeinoministeriö

Study number / PID

FSD3131 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3131 (URN)

10.60686/t-fsd3131 (DOI)

Data access

Restricted

Series

Työolobarometrit

Työolobarometrit ovat työ-ja elinkeinoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joita on kerätty vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Niiden tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Työolobarometrien tiedot on kerätty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä.

Abstract

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2015 työolobarometri käsitteli muun muassa töiden organisointia, vaikutusmahdollisuuksia, työssä oppimista, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuoden 2015 kyselyyn lisättiin lisäksi kysymyksiä työntekijän omista tuntemuksista työhön liittyen. Kyselylomakkeesta myös poistettiin useita terveyteen liittyviä kysymyksiä. Aluksi vastaajalta kysyttiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi nykyisen työpaikan henkilöstön määrään ja siihen, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttivatko mahdolliset muutokset omiin työtehtäviin. Vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Seuraavaksi kysyttiin työkyvyn ylläpitämiseen liittyvistä toimista työpaikalla. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, onko työpaikalla panostettu työturvallisuuteen, työntekijöiden terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi työntekijän etnisyyteen, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin ammattiliittoon, työttömyyskassaan tai vastaavaan kuulumisesta. Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista. Uutena kysymyksenä kysyttiin myös, ovatko koulutukset auttaneet suoriutumaan paremmin työtehtävistä. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan sosiaalisen median käyttöä työssään. Tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kysyttiin,...

YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveys

Ammatillinen kehitysEtätyöInnovaatiotoimintaJoustotyöPalkansaajatPalkkausSosiaalinen mediaTasa-arvoTulevaisuudenodotuksetTyöelämäTyöhyvinvointiTyökyky

Data collection period

10/08/2015 - 25/09/2015

Country

Suomi

Time dimension

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Analysis unit

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Sampling procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Kind of data

Kvantitatiivinen

Data collection mode

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Publisher

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Publication year

2016

Terms of data access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2016). Työolobarometri - Syksy 2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 17/2016.
Saara Laiho (2017) Esimiesten ja alaisten henkinen työhyvinvointi Suomessa, Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, kandidaatintutkielma.
Manninen, Ninnu (2017). Työtä tekevien henkinen jaksaminen 2000-luvun Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kandidaatintutkielma.
Haarala, Anni (2018). Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia. Kandidaatintutkielma.
Saksanen, Juho (2019) Vuokratyön ongelmat. Tutkielma vakituisten työntekijöiden kokemasta työelämän laadusta vuokratyötä käyttävissä ja ei-käyttävissä yrityksissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.
Virta, Jyrki (2019) Työelämän laaturyhmiä Suomessa. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Manninen, Ninnu (2020). Palkansaajien hyvinvointi 2000-luvun Suomessa - Työn henkisen kuormittavuuden sekä työn ja muun elämän välillä tasapainottelun näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka.
Salkosalo, Pipsa (2020) Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi. Pori.
Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0
Saksanen, Juho; Einiö, Elina; Tanskanen, Antti O. (2022) Vakituisten työntekijöiden työelämän laatu vuokratyövoimaa käyttävissä ja ei-käyttävissä työpaikoissa. Yhteiskuntapolitiikka : 3.