Summary information

Study title

ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto

Creator

International Social Survey Programme (ISSP)

Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta) - 0000-0003-3203-9228

Study number / PID

FSD3331 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3331 (URN)

10.60686/t-fsd3331 (DOI)

Data access

Restricted

Series

ISSP (International Social Survey Programme)

ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000. Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme. ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen...

Abstract

Tutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka onnellisiksi he itsensä kokivat sekä kuinka tyytyväisiä he olivat siihen, millaiset välit heillä oli perheenjäsenten ja muiden lähiomaisten kanssa. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhteeseen. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään. Lisäksi esitettiin useita uskontoa, uskonnollisia johtajia, tiedettä ja kirkon valtaa koskevia väittämiä. Pyydettiin mielipidettä uskonnollisista ääriryhmistä, Jumalasta ja kysyttiin missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät vastaajan vanhempien uskonnollista suuntautumista vastaajan ollessa lapsi sekä mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin. Tiedusteltiin myös vastaajan lapsuusajan perheen osallistumista jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyhetken toiminnasta. Kuinka usein vastaaja rukoilee ja osallistuu muihin kirkon aktiviteetteihin kuin jumalanpalveluksiin. Oliko vastaaja lukenut tai kuunnellut mitä tahansa pyhää kirjoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, onko vastaajan kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä. Kysyttiin myös, kuinka uskonnollisina vastaajat itseään pitivät. Vastaajille lueteltiin myös useita uskontoja ja uskonnollisia ryhmiä ja kysyttiin, millainen mielikuva heistä on. Kysyttiin myös näkemyksiä Raamatusta ja kokeeko vastaaja olevansa...

Humanistiset tieteetYhteiskuntatieteetUskonto ja arvotSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet

UskontoUskonnollisuusArvotAsenteetMoraaliUskonnollinen käyttäytyminenUskonnollinen identiteettiUskonnolliset liikkeetJumalaJumalat

Data collection period

28/09/2018 - 31/12/2018

Country

Suomi

Time dimension

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Analysis unit

Henkilö

Universe

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Sampling procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Kind of data

Kvantitatiivinen

Data collection mode

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Publisher

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Publication year

2019

Terms of data access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Tamminen, Emilia (2019): Islam uhkakuvana: Polarisoituvat normit muslimeihin kohdistuvien ennakkoluulojen taustalla. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912096709
Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.
Pauha, Teemu & Mina Bahmanpour (2020). Shiianuorten uskonnollinen toimijuus: Tapausesimerkkinä Stand4Hussain. Uskonnontutkija 9:1.
Annala, Sara (2020). Kalevan kirkon ajattomuus: Kalevan kirkon ajaton kirkkoarkkitehtuuri muuttuvassa yhteiskunnassa. Tampere: Tampereen yliopisto. Rakennetun ympäristön tiedekunta. Arkkitehtuurin kandidaatintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284116
Siiki, Maija (2020). Maallinen leposija. Uskonnoton hautausmaa suomalaisessa kulttuurikontekstissa. Aalto-yliopisto. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Maisema-arkkitehtuuri. Diplomityö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020121256197.
Huttunen, Sami (2020). Jänismetsällä : pohdintoja uskonnosta jänisjumalan etsinnöissä nykypäivän Taipeissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian pro gradu -tutkielma. Saatavilla verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319892 .
Ketola, Kimmo (2022): Suomalaisten eletty uskonto kyselyjen valossa: kotien uskonnollinen esineistö, pyhillä paikoilla vierailu ja uskonnollinen omaehtoisuus. - Veli-Matti Salminen & Niko Huttunen (toim.): Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus.
Pekka Metso, Ortodoksiksi kasvattaminen. Vanhempien käsitykset ja kokemuksen ortodoksisten lasten ja nuorten uskonnollisesta sosialisaatiosta. Julkaisematon käsikirjoitus. [Teoksen julkaisemisesta on aiesopimus Suomen teologisen kirjallisuusseuran kanssa, kaavailtu ilmestyväksi vuonna 2024]
Kaunetsalo, Katariina (2023). "Kyllä en ymmärrä, koska suurin osa heistä ei noudata omaa uskontoaan." Uskontolukutaidon kehitys lukion ensimmäisen luokan musliminuorilla. Uskontotieteen maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Parkkinen, Tiina & Taira, Teemu (2023) Uskonnottomien helsinkiläismillenniaalien uskontosuhde. Julkaisussa Mikkola & Saarelainen (toim), Millenniaalien kirkko: Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja, Nro 139, Kirkon tutkimus ja koulutus, Helsinki, Sivut 229-255 .
Virta, Siiri (2023). Oman tiensä tulkitsijat: Suomalaisten astrologian harjoittajien ymmärryksiä modernista länsimaisesta astrologiasta tiedon lajina. Uskontotieteen maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202312124346
Pauha, Teemu (2020). Framing a Mosque Project as a Sunni-Shia Conflict: A Case Study on the Discursive Construction of News Frames. Journal of Muslims in Europe 9:3, 331-354.
Dimova, L. & Dimov, M. 2021. Religion and Ethnicity: paradoxes and scientific challenges. International Journal of Sociology. doi: 10.1080/00207659.2021.1964273.
Wilkins-Laflamme, S. 2021. A Tale of Decline or Change? Working Toward a Complementary Understanding of Secular Transition and Individual Spiritualization Theories. Journal for the Scientific Study of Religion. doi: 10.1111/jssr.12721.
Rydzewski, P. (2022): "Sustainable development and religion. A European perspective." In: Problemy Ekorozwoju 17 (1):84-95. doi: 10.35784/pe.2022.1.08.
Molteni, Francesco and Biolcati, Ferruccio (2022): "Religious Decline as a Population Dynamic: Generational Replacement and Religious Attendance in Europe". In: Social Forces: 1-25.
Minna Hietamäki & Pekka Metso, Finland. Teoksessa Kenneth R. Ross, Annemarie C. Mayer & Todd M. Johnson (eds.), EUP Edinburgh Companions to Global Christianity Vol. 8: Christianity in Western and Northern Europe. Edinburgh University Press: Edinburgh 2024.
Fernandez, Juan J.; Valiente, Celia and Jaime-Castillo, Antonio M. (2023) Gender balance in the workforce and abortion attitudes: A cross-national time-series analysis. In: The British Journal of Sociology 74 (5): 915-937. https://doi.org/10.1111/1468-4446.13044
Leite, Ângela & Dias, Paulo (2024) Religious Discrimination Toward Other Religious Groups by Descendants of Religiously Heterogamous Versus Homogamous Parents. Pastoral Psychology 73, 73-91. https://doi.org/10.1007/s11089-023-01084-w
Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.
Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013