Study title

Eduskuntavaalitutkimus 2023 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä sisältävä aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella, joista vastaajat vastasivat vain yhteen. Vaikka lomakkeet painottavat eri teemoja, on niiden välillä myös päällekkäisyyttä. Tiettyjä asioita - kuten äänestämistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, puoluevalintaa ja luottamusta - kysyttiin jokaisella lomakkeella. Ensimmäinen lomake sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (6-moduuli). Survey-muuttuja sisältää tiedon, mihin lomakkeeseen vastaaja vastasi. Aineistonkeruun rahoitti oikeusministeriö. Ensimmäisen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus, mediaseuranta, tyytyväisyys poliittiseen järjestelmään, taloudellinen tilanne, puoluepreferenssit, poliittiset arvo-orientaatiot sekä puolueläheisyys. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi eduskuntavaaleja eri lähteistä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa sekä viettää aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, päätöksenteosta ja puolueista. Tyytyväisyyttä poliittisen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, hallitukseen, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tiedusteltiin myös Marinin hallituksen onnistumisista. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen ja omaa taloudellista tilannetta viimeisten ja seuraavien 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin äänestämisestä eduskuntavaaleissa. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Heitä pyydettiin myös asettamaan puolueet vasemmisto-oikeisto-akselille....