Summary information

Study title

Kehitysvammaisten elämänlaatu 1991: vaikeammin kehitysvammaiset

Creator

Autio, Tiina (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Henriksson, Anja (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Kivilä, Tiina (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Matikka, Leena (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Qvist, Anne (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Rehumäki, Marjukka (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Vesala, Hannu (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Öhman, Anneli (Kehitysvammaliitto. Tutkimusyksikkö Kotu)

Study number / PID

FSD2208 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2208 (URN)

10.60686/t-fsd2208 (DOI)

Data access

Restricted

Series

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.

Abstract

Kehitysvammaisten elämänlaatu -projekti aloitettiin Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikössä 1989. Projektin ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kehitysvammaisten elämänlaatua ryhmäkeskustelumenetelmän avulla. Toisessa vaiheessa toteutettiin kehitysvammaisten haastattelututkimus. Vaikeammin kehitysvammaisten, joita ei voitu haastatella, elämänlaatua on tutkittu videohavainnoinnin ja lähihenkilöille suunnatun kyselyn avulla. Tässä tutkimuksen osassa tiedusteltiin vaikeammin kehitysvammaisten henkilöiden elämänlaatuun liittyviä kysymyksiä elämän eri osa-alueilla. Lähihenkilöt, esimerkiksi omahoitajat tai omaiset, arvioivat hyvin tuntemansa kehitysvammaisen asumista, päivä- ja työtoimintaa sekä hänen elämäänsä liittyviä yleisiä asioita kuten harrastamista ja sosiaalisia suhteita. Asumista tarkasteltiin esimerkiksi kehitysvammaisen omien vaikutusmahdollisuuksien ja mahdollisten muiden asettamien rajoitteiden kannalta. Päivä- ja työtoimintaa käsittelevät kysymykset koskivat muun muassa toiminnan sisältöä ja mielekkyyttä, suoriutumista annetuista tehtävistä ja uuden oppimista. Yleisiä elämään liittyviä asioita kartoitettiin kysymällä esimerkiksi ruokailutilanteista, omien asioiden hoitamisesta, sosiaalisista suhteista ja onko tutkimuksen kohdehenkilöllä päätösvaltaa omista asioistaan, muun muassa pukeutumisestaan. Tutkimushenkilöiden taustatiedot kerättiin samaan aikaan kuin lievemmin vammaisia haastateltiin. Taustatietoja olivat esimerkiksi syntymävuosi, erityishuoltopiiri, vanhempien peruskoulutus ja ammatti, sisarusten lukumäärä sekä äidinkieli. Taustatietoihin kuului myös henkilön vammaan liittyviä kysymyksiä, kuten liikuntakyky, puheilmaisu ja laitosasuminen. Tutkimushenkilöitä koskevien taustatietojen lisäksi haluttiin kerätä vaikeammin vammaisten puolesta vastanneilta lähihenkilöitä taustatietoja heistä itsestään. Koska osa lähihenkilöistä oli kehitysvamma-alan työntekijöitä ja osa omaisia, kartoitettiin heiltä vähän erilaisia taustatietoja. Kaikille...

YhteiskuntatieteetVähemmistöt

KehitysvammaisetElämänlaatuElinolotArkiVapaa-aikaSosiaaliset suhteetHyvinvointiToimintakykyKehitysvammaisten hoitajatAsuminenItsemäärääminen

Data collection period

06/1990 - 05/1992

Country

Suomi

Time dimension

Poikkileikkausaineisto

Analysis unit

Henkilö

Universe

Yli 18-vuotiaat Suomessa asuvat vaikeammin kehitysvammaiset henkilöt

Excludes: Ahvenanmaa

Sampling procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Kind of data

Kvantitatiivinen

Data collection mode

Kasvokkainen haastattelu

Publisher

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Publication year

2007

Terms of data access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Tahdon elää itse: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta / suunn. Anneli Öhman; kuvaus Reijo Meronen. Kehitysvammaliitto, 1990. Videotallenne.
Työ on tärkeää: ryhmäkeskusteluja kehitysvammaisten elämänlaadusta / suunn. Anneli Öhman; kuvaus Reijo Meronen. Kehitysvammaliitto, 1996. Videotallenne.
Elämänlaadun kysymyksiä: kehitysvammaisten elämänlaatu -projektin haastattelu- ja kyselylomakkeet (1993). Toim. Matikka, Leena.Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita; 8.
Ainakin puolet onnellinen (1991). Filminova. Kehitysvammaliitto, 1991. Videotallenne.
Öhman, Anneli (1993). Vaikeammin vammaisten sosiaaliset suhteet. Kehitysvammaliiton julkaisuja; 17.
Vesala, Hannu (1992). Vaikeammin kehitysvammaisten päivätoiminta: lähihenkilökyselyn tuloksia. Kehitysvammaliiton julkaisuja; 14/1992.
Qvist, Anne (1992). Vaikeammin kehitysvammaisten elämänlaatutietoa: lähihenkilökyselyn tuloksia taulukoina. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön monisteita; 7.
Matikka, Leena (1999). Kehitysvammaisten ja muun väestön elämänlaadun vertailu lama-Suomessa. Teoksessa: Kehitysvammatutkimusta 1997: artikkeleita 3. kehitysvammatutkimuksen konferenssista (toim. Hannu Vesala), 60-74. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja; 78.
Koho, Pirkko (1998). Kommunikaatiokyvyn yhteys vaikeimmin kehitysvammaisten elämänlaatuun. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos.
Kivilä, Tiina (1994). Näin minä asun: itsenäisyys, päätösmahdollisuudet sekä sosiaalinen vuorovaikutus eri asumismuodoissa. Pro gradu -tutkielma: Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikan laitos.
Henriksson, Anja (1991). Kehitysvammaiset elämänlaatutyöryhmässä: kehitysvammaisten aikuisten elämänlaatutyöryhmän työskentelyn kuvailua ja arviointia. Aikuiskoulutuksen syventävien opintojen tutkielma: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos (lyhennelmä julkaistu Kehitysvammaliiton julkaisuja 4/1992).
Autio, Tiina & Öhman, Anneli (1995). Ystävyys, rakkaus ja elämänlaatu: kehitysvammaisten elämänlaatu -projekti. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Selkokirja.
Matikka, Leena M. & Vesala, Hannu T. (1997). Acquiescence in quality-of-life interviews with adults who have mental retardation. Mental Retardation 35(2), 75-82.
Matikka, Leena (1994). The quality of life of adults with developmental disabilities in Finland. In: Quality of life for persons with disabilities: international perspectives and issues (ed. David Goode), 22-38. Cambridge: Brookline Books.
Matikka, Leena (1996). Effects of psychological factors on the perceived quality of life of people with intellectual disabilities. Journal of Applied Research in Intellectual Disabilities 9, 115-128.
Matikka, Leena (2000). Comparability of quality-of-life studies of the general population and people with intellectual disabilities. Scandinavian Journal of Disability Research 2(1), 83-102.