Study title

Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Tutkimus kattaa kaikki Suomen 33 kaksikielistä kuntaa. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä, miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin minkä kielistä päiväkotia tai koulua vastaajien lapset käyvät. Edelleen tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (koulussa, työpaikalla, ostoksilla jne.). Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien tuntemusta kielellisistä oikeuksista ja palveluista. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan kunnan kieli-ilmapiiriä ja kielisuhteiden muutosta: vastaajilta mm. kysyttiin, olivatko he joutuneet häirinnän kohteeksi kielensä takia. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja viranomaisten nettipalveluiden toimivuutta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Edelleen kysyttiin kunnallisten palveluiden kehittymisestä ja palveluita turvaavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Lopuksi vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan kouluarvosanalla valtiollisten viranomaispalveluiden (esim. Posti, VR, Kela) saatavuutta vastaajan omalla äidinkielellä. Taustamuuttujina oli ikä (luokiteltu), äidinkieli ja koulutusaste.