Summary information

Study title

Perhebarometri 2018: perhepolitiikka

Creator

Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Study number / PID

FSD3854 (FSD)

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3854 (URN)

10.60686/t-fsd3854 (DOI)

Data access

Restricted

Series

Perhebarometrit

Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.

Abstract

Väestöliiton vuoden 2018 Perhebarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä perhepolitiikasta, syntyvyyteen liittyvistä teemoista ja perheisiin kohdistuvista sosiaalietuuksista. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja lastenhankintaa sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Samoja kysymyksiä on esitetty vuosien 2010, 2014 ja 2018 perhebarometreissa. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä esimerkiksi, kuinka monta lasta hänellä on. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä kysyttiin ruutumedian käytöstä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi näkemyksiä perheiden eduista ja palveluista sekä verovarojen kohdistamisesta. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua. Vastaajalta kysyttiin myös suunnitteleeko hän hankkivansa lapsia tai vaihtoehtoisesti lisää lapsia. Jos vastaaja kertoi, että ei suunnittele lastenhankintaa, häneltä kysyttiin, missä määrin erinäiset luetellut asiat vaikuttavat tähän päätökseen. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin näkemystä lapsilisän tasosta, vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä hoitorahan määrästä. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitkä asiat vaikuttivat nuorimman lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisen haasteellisina nuorimman lapsen syntymän yhteydessä. Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin, onko vastaaja joutunut viime aikoina tinkimään erilaisista omista tai koko perheen menoista. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta, miten isien vanhempainvapaiden käyttöä tulisi edistää ja minkä ikäisenä lapsi on valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon. Vastaajan tuli myös arvioida, minkä takia yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lapsia lainkaan. Lopuksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista, verotusmalleista ja siitä, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa. Taustamuuttujina...
Read more

Methodology

Data collection period

01/02/2018 - 28/02/2018

Country

Suomi

Time dimension

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Analysis unit

Henkilö

Universe

20-59-vuotiaat suomalaiset

Excludes: Ahvenanmaa

Sampling procedure

Ei-todennäköisyysotanta

Kind of data

Kvantitatiivinen

Data collection mode

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Funding information

Funder

Alli Paasikiven säätiö

Access

Publisher

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Publication year

2024

Terms of data access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.