Study title

Aineisto käsittelee ehkäisevän päihdetyön järjestämistapoja kolmella alueella, erityisesti rahapelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten joulukuussa 2015 voimaan astunut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä oli toimeenpantu eri alueilla. Jokaiselta alueelta on haastateltu sosiaali- ja terveysalan johtajia yksilöhaastatteluina sekä ehkäisevän päihdetyön ryhmää ja muita ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ryhmähaastatteluina. Aineisto sisältää 16 yksilöhaastattelua ja 14 ryhmähaastattelua, joissa ryhmäkoko vaihtelee kahdesta kahteentoista henkilöön. Haastattelut on toteutettu samoilla alueilla vuosina 2016 ja 2017. Osa haastatelluista on ollut mukana molemmilla kerroilla, mutta eri vuosien haastateltuja ei voida yhdistää lukuun ottamatta kahta johtajaa. Tutkimus on rahoitettu Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välisellä puitesopimuksella: Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen sekä tutkimus. Rahoitus perustuu arpajaislain (1047/2001) 52. §:ään. Haastatteluissa selvitettiin paikallista tietoutta rahapeliongelmista, millaista ehkäisevää päihdetyötä alueella tehdään ja mitä asioita haastatellut pitävät paikallisina vahvuuksina ja heikkouksina yleisesti ehkäisevässä päihdetyössä sekä tarkemmin rahapeliongelmien ehkäisyssä. Haastatteluilla kartoitettiin myös alueen keskeisimmät toimijat ja elinkeinoelämän sekä viranomaisten osuus yhteistyössä ehkäisevään päihdetyöhön liittyen. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaa lakia käsiteltiin alueellisen toimeenpanon näkökulmasta. Haastatellut pohtivat teemoja oman työnkuvansa kautta. Vuoden 2017 haastatteluissa painotettiin vahvemmin rahapeliongelmien ehkäisyä sekä pohdittiin myös tulevan sote-uudistuksen vaikutuksia ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen. Taustatietoina aineistossa on haastatteluaika ja haastateltavan tehtävänimike. Samalla alueella työskentelevät henkilöt ovat yhdistettävissä. Tietoa haastateltujen sukupuolesta ei...