Study title

Aineistossa kartoitetaan pakkomuuttoja, etnistä vainoa ja perheen hajaantumista kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten mielen hyvinvointia Suomessa tänä päivänä. Aineistossa käsitellään jälkeläisten perhesuhteita ja yhteyttä inkeriläistaustaansa, minkä lisäksi selvitetään inkeriläisten sota-ajan kokemuksia. Aluksi kyselyssä selvitettiin vastaajan inkeriläistä perhetaustaa, minkä jälkeen tiedusteltiin vastaajan henkilökohtaista suhdetta inkeriläisyyteen. Seuraavaksi siirryttiin kysymään perhehistoriasta ja menneiden tapahtumien muistelusta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kokeeko hän, että vanhemmat tai isovanhemmat ovat puhuneet avoimesti omaan inkeriläistaustaansa liittyvistä asioista tai vaihtoehtoisesti välttäneet puhumasta näistä asioista. Edelleen kysyttiin vastaajien suvussa koetuista pakkomuutoista sekä inkeriläisten historiaan liittyvistä tapahtumista esimerkiksi sota-aikana. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, joutuivatko hänen vanhempansa tai isovanhempansa eroon läheisistään sodan tai epävakaiden poliittisten olosuhteiden vuoksi. Tämän jälkeen esitettiin samankaltaisia sota-aikaan liittyviä kysymyksiä koskien vastaajien vanhempia tai isovanhempia, joilla ei ole inkeriläistaustaa. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajan perhesuhteista ja kommunikaatiosta perheessä. Aluksi vastaajan tuli arvioida, kuinka läheiseksi hän kokee suhteensa vanhempiinsa. Tämän jälkeen esitettiin sekä lapsuudenperheen että nykyisen perheen kommunikointiin liittyviä väittämiä. Seuraavaksi siirryttiin selvittämään vastaajan mielen hyvinvointia. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi elämänlaadusta, elämään tyytyväisyydestä, yksinäisyydestä, ihmisiin luottamisesta ja mielialasta. Lopuksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja. Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Multigroup Ethnic Identity Measure - Revised (MEIM-R), War Events Checklist, Thermometer Scale / Feeling Thermometer (tunnelämpömittari), Family Communication Scale (FCS), EuroHIS-8 (elämänlaatumittari),...