2026-03-16T02:19:00Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

6af53379e82a88f17ae5ad01ef3f630a3b2574e7172d6d0f20f75c2c4d30e650 2025-06-17T02:42:32Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Maaseutubarometri 2011: yrityspäättäjät Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Rural Finland 2011: Business Executives Maaseutubarometri 2011: yrityspäättäjät Rural Finland 2011: Business ExecutivesMaaseutubarometri 2011: yrityspäättäjät FSD2696urn:nbn:fi:fsd:T-FSD269610.60686/t-fsd2696FSD2696urn:nbn:fi:fsd:T-FSD269610.60686/t-fsd2696 Hellström, Eeva Hirvola, Päivi Pesola, Inkeri Rantamäki-Lahtinen, Leena Vesala, Kari Vihinen, Hilkka Hellström, Eeva Hirvola, Päivi Pesola, Inkeri Rantamäki-Lahtinen, Leena Vesala, Kari Vihinen, Hilkka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Rural Finland 2011: Business Executives maaseutumaaseudun suunnittelumaaseutuelinkeinotmaaseutukulttuurimaaseutumatkailumaaseutupolitiikkamaaseutuympäristömaaseutuyrityksetmaaseudun kehittäminenbusinessescountrysiderural areasrural economicsrural environmentrural migrationrural planningrural policy YhteiskuntatieteetMaatalous- ja metsätieteetMaa- ja metsätalous, kalastus, maaseutuelinkeinotAsuminen ja asunnotSocial sciencesAgriculture and forestryAgriculture and rural industryHousing Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se päättyy vuonna 2012. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää yrityselämän päättäjien käsityksiä Suomen erilaisista alueista. Yrityselämän päättäjiltä tiedusteltiin, millaisia mielikuvia maaseutu heissä herättää. Kysyttiin, miten vahvasti maaseutu ja vastaavasti kaupunki tuovat mieleen erilaisia asioita. Seuraavaksi vastaajille esitettiin kuvauksia erilaisista alueista ja kysyttiin, miten hyvin ne vastaavat mielikuvia maaseudusta. Kysyttiin myös, ovatko tietyt paikat vastaajien mielestä maaseutua. Haluttiin myös tietää kokevatko vastaajat itsensä maalaisiksi vai kaupunkilaisiksi ja kuinka tärkeäksi he kokevat maaseutu/kaupunki -identiteetin itselleen ja suomalaisille yleensä. Vastaajilta kysyttiin miten erilaiset paikkakuntatyypit liittyvät heidän elämäänsä. Vastaajien monipaikkaisuutta selvitettiin kysymyksillä liikkumisesta eri ympäristöissä. Kysyttiin, millaisilla alueilla vastaajat liikkuvat viikonloppuisin tai muina vapaapäivinä, lomilla ja työasioissa. Tiedusteltiin myös millaisilla alueilla vastaajien säännöllisesti tapaamat sukulaiset ja ystävät asuvat. Lisäksi kysyttiin millaisia merkityksiä eri paikoilla on vastaajille ja miten tämä ilmenee heidän elämässään. Kysyttiin mitä maaseutu merkitsee vastaajille tänä päivänä ja mitä he luulisivat sen merkitsevän 10 vuoden kuluttua. Haluttiin myös tietoja tulevaisuudenkuvista, jotka parhaiten vastaisivat vastaajan toiveita Suomen maaseudun merkityksestä vuonna 2025 ja pyydettiin vastausta siihen, miten vastaajat uskovat asioiden tuolloin olevan. Useilla väittämillä kartoitettiin mitä maaseudulle pitäisi vastaajien mielestä tehdä. Pyydettiin myös nimeämään maaseudun tärkeimmät kehittämistarpeet sekä sellaiset toimenpiteet, joista voitaisiin karsia. Elinkeinoja ja yrittäjyyttä käsiteltiin pyytämällä arvioita eri alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla ja esittämällä yrittäjyyden yleistä kehittämistä koskevia väittämiä. Lisäksi esitettiin erikseen maaseutuun liittyvää yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla ja maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen. Taustamuuttujia olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti, yrityksen henkilöstömäärä, toimiala ja liikevaihto, sekä paikkakuntatietoja.The survey studied opinions on economic life and business opportunities in rural areas in Finland. The respondents were top-level managers of Finnish enterprises. The barometer was developed for the Landmarks Programme carried out by the Finnish Innovation Fund (Sitra). First, the respondents were asked to what extent they connected certain qualities and issues to countryside and to urban areas (e.g. burden on the public economy, environmental-friendly way of life, freedom, social exclusion, good life, authenticity). Images of the countryside were charted by asking what kinds of places corresponded to their view of the countryside and which areas they saw as part of the countryside (e.g. holiday villages in rural areas, rural population centres, nature areas, rural areas dominated by agricultural areas). The experience of urban/rural identity was examined with questions on whether they thought themselves as city or rural residents and the importance of this identity to themselves and Finns in general. The respondents were asked in what kind of a neighbourhood their homes, holiday homes and workplaces were located and in what kind of a neighbourhood they preferred to live. The respondents were also asked about their habits of spending time in different neighbourhoods during their working time, weekends and holidays. Views were probed on the intentions to move to a more urban or rural setting within the following ten years. Reasons for the importance of different places (e.g. friends in other regions, spending holidays) were studied. The respondents were presented with a number of statements relating to the countryside, its image and future development and significance. Some questions covered what the respondents would like the countryside to be like in 2025, what countryside meant to them at the time of the survey and what they believed it would mean to them in ten years' time. Further questions explored the respondents' beliefs about whether the significance of rural areas would grow or diminish in Finland. Some questions investigated what kind of business ventures they thought could have potential in the countryside (e.g. logistics services, organic production, renewable energy production), and to what extent they agreed with a number of statements related to entrepreneurship both in general and in the countryside. Finally, the respondents were asked about their own business and its relation to the Finnish countryside and Finland. Background variables included the respondent's year of birth, gender, education, political party choice if the parliamentary elections were held at that time, occupational status, annual gross income of the household, region (NUTS3) and municipality type as well as the number of employees in the respondent's enterprise, neighbourhood type of the enterprise headquarters, industrial sector and revenue of the enterprise. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Yrityspäättäjät (toimitusjohtajat, kehitysjohtajat, talousjohtajat jne.)Top management of Finnish enterprises (executive directors, development managers, financial directors etc.) KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Nieminen-Sundell, Riitta (2011) Maisema on, työ puuttuu. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Maisema on, työ puuttuu Maamerkit-barometri 2011. Tulokset (2011) [verkkodokumentti]. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. https://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/E6784065-E351-4536-B1F7-9741865C83B3/0/Maamerkitbarometri_2011_tulokset.pdf [viitattu 7.10.2016] Maamerkit-barometri 2011. Tulokset daF2696.por daF2696e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2696 2024-05-30T23:16:06Z ddi:codebook:2_5