2026-05-02T04:41:19Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

ff17521c9acbd78bc0dca5b23b680cde0b23c82e3f5fe0e2ad1ff83ea7002628 2026-03-23T02:24:51Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Sosiaalibarometri 1996 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Sociobarometer 1996 Sosiaalibarometri 1996 Sociobarometer 1996Sosiaalibarometri 1996 FSD1131urn:nbn:fi:fsd:T-FSD113110.60686/t-fsd1131FSD1131urn:nbn:fi:fsd:T-FSD113110.60686/t-fsd1131 Sosiaaliturvan keskusliitto (STKL) Finnish Federation for Social Welfare (STKL) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sociobarometer 1996 hyvinvointisosiaalipalvelutsosiaaliturvaterveyspalvelutsosiaalipolitiikkaterveyspolitiikkakolmas sektorityövoimahallintoKansaneläkelaitosjärjestötsosiaalitoimisocial securitywelfare policyhealth servicessocial policypublic healthinformal economyemployment policysocial servicesorganizationssocial work YhteiskuntatieteetSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaalipolitiikkaSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesSpecific social services: use and availabilitySocial welfare policySocial welfare systems/structures Tutkimuksessa vastaajina olivat sosiaalitoimien, Kansaneläkelaitoksien paikallistoimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä toiminta-alueen kuntien sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta sekä arviota mahdollisuudesta turvata palvelut nykyisillä voimavaroilla. Lisäksi kartoitettiin henkilöstömäärän muutoksia ja palvelujen mahdollista priorisointia. Vastaajilta pyydettiin arviota asiakkaiden hyvinvoinnista sekä eri väestöryhmien, kuten uusperheiden ja työttömien, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden muutoksista. Heitä pyydettiin myös arvioimaan taloudellisten etuuksien (esim. sairauspäiväraha, toimeentulotuki) riittävyyttä käyttäjän kannalta. Vastaajilta kysyttiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan palveluiden, työhallinnon palveluiden ja yksityisten palveluiden tarjonnan muutoksista ja toimivuudesta. Lisäksi heiltä kysyttiin eri tahojen (esim. perhe, järjestöt, kunta) merkityksestä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta toiminta-alueen tulevaisuuteen (esim. kansainvälistyminen) sekä organisaation toimintatapojen kehittämiseen (esim. asiakkuuden uudelleen määrittely, palvelujen keskittäminen). Heiltä kysyttiin myös alueellisen sosiaalipoliittisen kehityssuunnitelman tarpeellisuudesta sekä EU-jäsenyyden vaikutuksesta asiakkaiden hyvinvointiin. Lopuksi kartoitettiin vastaajien tunnelmia ja mielialoja vastaushetkellä vallitsevasta tilanteesta. Järjestöjen vastaajilta kysyttiin lisäksi mm. onko järjestöllä henkilö- ja yhteisöjäseniä sekä järjestön toimintamuotojen muutoksista. Aineistossa on taustamuuttujina kaksi aluemuuttujaa.The respondents included executives of municipal social services, employment offices, health and social organisations, and the local offices of the Social Insurance Institution. They were asked to evaluate the socio-economic situation of municipalities, and whether it was possible to ensure the necessary services with the present resources. Changes in workforce and the possible priorisations of services were also mapped. The respondents assessed the wellbeing of their customers, as well as the changes in the welfare and social security of the different population and customer groups (e.g. the unemployed, the re-constituted families). In addition, they were asked to evaluate the adequacy of different social benefits (sickness benefit, subsistence subsidy, etc). The respondents assessed the changes and functionality of the services provided by the municipalities, the Social Insurance Institution, employment administration, and the private sector. They were asked how significant a role various operators (families, organisations, municipalities) play as the producers of welfare services. Furthermore, they evaluated whether factors such as internationalisation are somehow relevant to the modes or future prospects of their operations (e.g. redefining customership, concentrating services). They also commented on the usefulness of regional social policy development planning, and whether the European Union membership had had any bearing on the customers' well-being. The respondents were finally asked to describe their feelings and sentiments regarding the prevalent state of affairs. The organisational representatives were also asked if their organisations had natural persons or communities as members, and if there will be adjustments made to the modes of operation. Background variables included two regional variables. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen kuntien sosiaalitoimet, työvoimatoimistot, sosiaali- ja terveysjärjestöt, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistotAhvenanmaaMunicipal social services, employment offices, health and social organisations, local offices of the Social Insurance Institutionthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Eronen, Anne & Eskelinen, Marjut & Kinnunen, Petri & Tiermas, Paula (1997). Erilaistuvat alueet - eriytyvät kehitystarpeet: maakunnallisen sosiaalipolitiikan mahdollisuus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Erilaistuvat alueet - eriytyvät kehitystarpeet: maakunnallisen sosiaalipolitiikan mahdollisuus Kinnunen, Petri (1998). Hyvinvoinnin ruletti: tutkimus sosiaalisen tuen verkostojen jäsentymisestä 1990-luvun lopun Suomessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Hyvinvoinnin ruletti: tutkimus sosiaalisen tuen verkostojen jäsentymisestä 1990-luvun lopun Suomessa Rönnberg, Leif (2002). Sosiaalibarometrin kehitys: Tuntosarvista tutkimukseksi. Sosiaali- ja terveysviesti 2002(2), 17-18. Sosiaalibarometrin kehitys: Tuntosarvista tutkimukseksi daf1131.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1131 2026-03-19T23:40:55Z ddi:codebook:2_5