2026-04-14T21:08:05Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

f78ff8d1c757b79d2ff57b8d87f193379a50e6eb80334a1f9fe62f84c5636480 2026-03-23T02:27:30Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: Higher Education Institutions Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: Higher Education Institutions Evaluation of Degree Reform in Finland 2010: Higher Education InstitutionsTutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut FSD2677urn:nbn:fi:fsd:T-FSD267710.60686/t-fsd2677FSD2677urn:nbn:fi:fsd:T-FSD267710.60686/t-fsd2677 Korkeakoulujen arviointineuvosto Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut korkeakoulutyliopistotammattikorkeakouluttutkinnonuudistuskorkeakoulupolitiikkakorkeakoulututkinnotammattikorkeakoulututkinnottutkintojärjestelmätBolognan prosessitutkintovaatimuksetliikkuvuustutkinnotcurriculumeducational policyeducational systemshigher education institutionstertiary educationuniversity courses YhteiskuntatieteetKoulutuspolitiikkaSocial sciencesEducational policy Tutkinnonuudistuksen arvioinnin pääkohteena ovat kaksiportainen tutkintorakenne eli alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkinnonuudistuksen arviointi on jaettu kolmeen pääteemaan. Pääteemat ovat tutkintorakenteen toimivuus, liikkuvuus sekä tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään. Tutkintorakenteen toimivuutta kartoitettiin kysymyksillä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon asemasta erillisinä tutkintoina mukaan lukien maisteriohjelmat, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemasta sekä tutkintorakenteen luomista mahdollisuuksista ja esteistä opiskelijoiden valmistumiselle määräajassa. Lisäksi kysymykset käsittelivät tutkintorakenteen selkeyttä, tutkintojen muutosta (pakollisuuden ja valinnaisuuden osuus ja monialaisuus), alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön roolia tutkintorakenteessa, tutkinnonuudistukseen liitettyjä korkeakoulukohtaisia tavoitteita sekä tutkinnonuudistuksen kansallisten tavoitteiden seurantaa ja raportointia korkeakoulutasolla. Liikkuvuutta käsiteltiin erikseen opiskelijoiden kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden osalta. Kotimaista liikkuvuutta käsittelivät kysymykset siirtymisestä alemmasta ylempään tutkintoon, liikkuvuudesta korkeakoulusektorin ja alojen sisällä ja korkeakoulusektorien välillä sekä tutkintorakenteen luomista mahdollisuuksista ja esteistä kotimaiselle liikkuvuudelle. Kansainvälistä liikkuvuutta käsittelivät kysymykset kansainvälisen liikkuvuuden määrällisestä kehityksestä tutkinnonuudistuksen jälkeen, tutkintorakenteen luomista mahdollisuuksista ja esteistä kansainväliselle liikkuvuudelle sekä tutkinnonuudistuksen vaikutuksista suomalaisten ja kansainvälisten korkeakoulujen väliseen liikkuvuusyhteistyöhön. Tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään oli jaettu edelleen kolmeen osaan. Nämä olivat koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Koulutuksen suunnittelu sisälsi kysymyksiä osaamistavoitteiden ja työllistymisen huomioinnista opetussuunnitelmatyössä, opintojen mitoituksen toimivuudesta ja tutkintojen sisäisestä muutoksesta. Koulutuksen toteutusta kartoitettiin kysymällä opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelun tukemisesta sekä työelämäyhteistyöstä ja kumppanuuksista tutkintokoulutuksen toteutuksessa. Koulutusta arvioitiin kysymällä tutkintojen kuormittavuuden ja opiskelijoiden ajankäytön seurannasta sekä tutkintojen laadun ja tutkintojen tuottaman osaamisen seurannasta ja hyödyntämisestä koulutuksen kehittämisessä.The evaluation survey examined how well the objectives set for the Bologna Process had been achieved in higher education institutions in Finland and how well the new two-cycle degree structure functioned at institutional level. Other main themes included mobility of students and degree requirements. A number of questions investigated how well national goals for the degree reform and goals set by the institution itself had been achieved. Other topics included the sufficiency and usefulness of national support for implementing the reform at institutional level, how well the institution had succeeded in organising the reform and how actively certain stakeholders had participated in the reform. Cooperation with other higher education institutions was charted. The functionality of the two-cycle system was studied with several open-ended questions relating to the status of bachelor degree, master degree and the university of applied sciences (UAS) master degree. Further questions investigated the impact of the reform on the length of study, that is, how quickly students complete their course. The next set of questions studied whether the reform had facilitated and increased domestic and international mobility of students. Questions covered, for instance, progressing from bachelor degree programme to master degree programme, mobility between different types of university and study fields, mobility of international students to Finland and Finnish students' periods of study abroad. One theme focused on the impact of the reform on curricula and degree requirements and what factors had been taken into account in education planning when amending the requirements. Finally, the respondents were asked to evaluate the implementation and success of the degree reform in their own institution. Background variables included the name of the institution and whether it was a university or a university of applied science (polytechnic). SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Opetusministeriön toimialaan kuuluvat korkeakoulut ja MaanpuolustuskorkeakouluFinnish universities, universities of applied sciences and the National Defence University KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Puolistrukturoitu lomakeQuestionnaire.SemistructuredSemi-structured questionnaireQuestionnaire.Semistructured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Niemelä, Jari & Ahola, Sakari & Blomqvist, Carita & Juusola, Henna & Karjalainen, Merja & Liljander, Juha-Pekka & Mielityinen, Ida & Oikarinen, Kerttu & Moitus, Sirpa & Mattila, Johanna (2011). Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2010. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 daF2677.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2677 2026-03-19T23:27:11Z ddi:codebook:2_5