2026-04-16T18:45:08Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

f1bec206d60b9f358546d0f1542a3b7817904ab02e2053cce5aca3d5b20b7cb1 2026-03-23T02:28:00Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Police Barometer 2012 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Poliisibarometri 2012 Police Barometer 2012 Police Barometer 2012Poliisibarometri 2012 FSD2838urn:nbn:fi:fsd:T-FSD283810.60686/t-fsd2838FSD2838urn:nbn:fi:fsd:T-FSD283810.60686/t-fsd2838 Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto Ministry of the Interior. Police Department Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Poliisibarometri 2012 turvattomuusturvallisuusrikoksetrikollisuusyleinen järjestyspalvelutpoliisi (organisaatiot)kansalaisetarviointilaaturoolitsilminnäkijätliikenneturvallisuusluottamusevaluationfear of crimelaw enforcementoffencespolice servicespolice-community relationshiproad safetycrime and securitypersonal safetytrustwitnesses YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaSocial sciencesCrime and law enforcement Poliisibarometri 2012 kartoittaa laajasti kansalaisten mielipiteitä ja arvioita poliisin toiminnasta Suomessa. Aluksi vastaajat arvioivat erilaisten tahojen, kuten kirkon ja seurakuntien, palo- ja pelastustoimen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, koulujen ja poliisin tärkeyttä rikostorjunnassa sekä lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Seuraavaksi kysyttiin poliisin kyvykkyydestä kantaa vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa sekä onko vastaajilla itsellään kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta lähiympäristössä tai kauempana. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten tärkeää esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla tai prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen ovat poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin erilaisten työtehtävien, kuten varkauksien, huumerikosten ja väkivaltarikosten selvittämisen tärkeyttä. Liikenneturvallisuuteen liittyen arvioitiin muun muassa nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan merkitystä. Seuraavaksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat yksinolonsa turvattomaksi esimerkiksi kotona, kodin lähistöllä, keskustassa, autolla liikuttaessa tai pankkiautomaatilla asioidessa päiväsaikaan tai pimeän tultua. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin asiat ja ilmiöt, kuten pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, huumeet, ampuma-aserikokset sekä alaikäisten juopottelu huolestuttavat vastaajia. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko vastaajat itse joutuneet esimerkiksi asuntomurron, omaisuusrikoksen, pahoinpitelyn tai muun rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Rikosprosesseihin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet todistajana tai asianomistajana ja kokivatko he uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Tämän jälkeen rikoksen uhriksi joutuneilta kysyttiin, ilmoittivatko he poliisille rikoksesta ja jos eivät, niin mistä syystä. Seuraavaksi tiedusteltiin, ovatko vastaajat tehneet toimenpiteitä, kuten turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttäminen asunnossa, polkupyörän säilyttäminen turvalukitussa tilassa, liikkumisen välttäminen iltaisin keskustassa tai henkilötietojen käyttämisen välttäminen internetissä torjuakseen rikosvaaraa tai rikosriskiä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin sekä tiedusteltiin, minkälaisissa asioissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Poliisin kanssa asioineilta kysyttiin palvelukokemuksesta ja rikosilmoituksen tehneiltä myös asian lopputuloksesta. Lisäksi pyydettiin arviota siitä, suhtautuuko poliisi eri tavoin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin. Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen ja tulevan vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä. Taustakysymyksissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, koulutuksesta, perhetilanteesta, talouden bruttotuloista, asuinalueesta, ulkomaille matkustamisesta, ulkona liikkumisesta iltaisin tai öisin ja internetin käytöstä.The survey studied Finnish public opinion on the role and services of the police, feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the national institutions in crime prevention. First, the respondents were asked how important certain bodies (e.g. the Church, the Customs, schools, the Defence Forces) were to crime prevention and to improving the safety of their neighbourhood. Opinions on the extent to which the police force can prevent civil disorder and maintain safety were charted as well as whether the respondents had experiences of international crime. The respondents were asked how important certain things were in terms of maintaining public order and safety by the police, for instance, that the employment situation would improve, people suffering from substance abuse would receive treatment, prostitution would be prohibited and that the police would adopt zero-tolerance towards law-breaking. Views were probed on which tasks of the police were important. One theme examined the ways and means of improving road safety. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain things (e.g. assaults, housebreaking, drink driving, sexual harassment, Internet data security). Some questions focused on how safe the respondents felt at home during the day, in the city centre after dark, in their neighbourhood late at night, etc. The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had notified the police, and if not, why. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. stealing or car theft) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. In addition, measures taken by the respondents to reduce the risk of crime (e.g. use of burglar alarms or avoidance of city centre after dark) were charted. Opinions on the accessibility and visibility of the police were examined by asking what the distance was from their home to the nearest police station, and whether the respondents had used the online services of the police. The quality of police services were assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police had succeeded in solving crimes, preventing crime, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different ethnic backgrounds were studied. The survey also charted opinions on the development of the services provided by the police as well as trust in the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guard, the Customs, and the Defence Forces. Opinions on the likelihood of police corruption were surveyed. In conclusion, the respondents were asked how long they had lived in their municipality of residence, how often they travelled abroad, and how often they spent time in the population centre of their municipality in the evening or at night. Background variables included the respondent's gender, age group, economic activity and occupational status, level of education, mother tongue, Internet use, household composition, ages of children living in the household, number of persons living in the household, gross annual household income, type of neighbourhood, and municipality and region (NUTS3) of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 15 - 79-vuotias väestöAhvenanmaa sekä poliisit, heidän perheensä ja lähisukulaisensaPeople aged 15-79 living in Finlandthe Åland Islands, as well as policemen/women, their families, and their close relatives KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceFace-to-face interviewInterview.FaceToFace Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Fagerlund, M. & Kääriäinen, J. (2018). Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention , 19 (1), 78-97. Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective 10.1080/14043858.2018.1451019 Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466 Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016 10.1080/2578983X.2021.1950466 Marttila, Juha & Heikura, Pasi & Käyhkö, Esa: Poliisibarometri 2012. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta (2013). Sisäasiainministeriön julkaisuja 47/2012. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Saatavilla: http://www.intermin.fi/julkaisu/472012?docID=39657 [viitattu 4.6.2013]. Poliisibarometri 2012. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. 10.1108/PIJPSM-02-2017-0025 Vuorensyrjä, M. 2023. Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs. Policing: A Journal of Policy and Practice, 17, https://doi.org/10.1093/police/paad053 Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs 10.1093/police/paad053 Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016] Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6. Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6 Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-951-815-344-6 Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6 Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta URN:ISBN:978-952-324-641-6 daF2838.por daF2838e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2838 2026-03-19T23:40:02Z ddi:codebook:2_5