2026-05-17T12:17:41Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

f10b431ad227fde5d65b046c641d922db86eb8ca10ab1190ca71edcaae247684 2026-03-23T02:25:35Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Politiikka ja nuoret 1988 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Politics and Young People 1988 Politiikka ja nuoret 1988 Politics and Young People 1988Politiikka ja nuoret 1988 FSD2046urn:nbn:fi:fsd:T-FSD204610.60686/t-fsd2046FSD2046urn:nbn:fi:fsd:T-FSD204610.60686/t-fsd2046 Jääsaari, Johanna Martikainen, Tuomo Jääsaari, Johanna Martikainen, Tuomo Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Politics and Young People 1988 politiikkaäänestäminenpuolueetvaalitpoliitikotpoliittinen osallistuminennuoret aikuisetasenteetsuomalaisuushyvinvointivaltioyhteiskunnallinen asemayrityksetpäättäjättalouskaupunkiväestöattitudesbusinessesdecision makingeconomic policyelectionsFinnishnessimmigrantspolitical participationpolitical partiespoliticianspoliticssocial statussocial welfare philosophyurban populationvotingyoung adults YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetNuoretLähiympäristö, kaupunki- ja maaseutuelämäSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesYouthCommunity, urban and rural life Tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten suhtautumista politiikkaan ja käsityksiä politiikan periaatekysymyksistä sekä kannanottoja politiikan ajankohtaisiin asiakysymyksiin. Vastaajilta kysyttiin mm. kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta, kuinka paljon politiikalla on heidän mielestään vaikutusta asioiden kulkuun, missä määrin he luottavat päättäjien kykyyn ratkaista nuorten elämäntilanteiden suurimpia ongelmia, ja kuinka vakiintuneina he pitävät omia poliittisia käsityksiään ja puoluekantaansa. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan eri puolueita ja itsensä vasemmisto-oikeisto -akselille. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka helppoa heille on valita eri puolueiden ja ryhmittymien välillä, miten he suhtautuvat mainittuihin puolueisiin tai ryhmittymiin, ja millä perusteella he tekevät poliittisia puolueita tai ryhmittymiä koskevia valintoja. Vastaajille lueteltiin myös joukko asioita (esim. yleensä suomalaisuus, suomalaisten tieteelliset saavutukset, suomalainen sosiaaliturva ja terveydenhoitojärjestelmä) ja kysyttiin, mitkä niistä saavat heidät tuntemaan ylpeyttä Suomesta. Edelleen vastaajien mielipiteitä kysyttiin erilaisten politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevien väittämien avulla. Väittämät käsittelivät mm. äänestämistä, yrittäjyyttä, hallitusta, eduskuntaa, yhteiskunnallisia eroja, puolueita, poliitikkoja, työttömyyttä, hyvinvointivaltiota, lakia, pakolaisia, kehitysapua, ydinvoimaa, Euroopan yhteisöä, tuloverotusta sekä perinteisiä suomalaisia arvoja. Äänestämiseen ja vaaleihin liittyen vastaajilta tiedusteltiin mm. vaaliehdokkaiden arviointiperusteita, miten kansalaisten tulisi suhtautua vaaleihin ja äänestämiseen, millaisia äänestäjiä vastaajien vanhemmat ovat, ovatko vastaajat käyttäneet ja aikovatko tulevaisuudessa käyttää äänioikeuttaan, ja toimiiko poliittinen järjestelmämme vastaajien mielestä hyvin vai huonosti. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin sitä, mitä politiikka heidän mielestään on, kuinka usein he seuraavat poliittisia tapahtumia luetelluista tiedotusvälineistä ja kuinka usein he keskustelevat politiikasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, asuinkaupunki, ikä, siviilisääty, lasten lukumäärä, asumismuoto sekä työmarkkina-asema. Työssä olevilta kysyttiin ammattia ja ammattialaa. Opiskelijoilta tiedusteltiin puolestaan oppilaitosta sekä opiskelualaa tai pääainetta. Työttömien kohdalla oltiin kiinnostuneita ammatista, missä tehtävissä oli ennen työttömäksi jäämistä sekä kuinka kauan on ollut työttömänä viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin sitä, miten tärkeää kova työnteko ja työnteon perusteella pärjääminen on elämässä. Taustamuuttujina olivat myös koulutusaste, äidinkieli, isän, äidin ja mahdollisen puolison ammatti ja koulutus, jäsenyys jossakin luetelluista ryhmistä tai järjestöistä (esim. urheiluseurat, nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt), syntymäpaikkakunta, vastaajan henkilökohtaiset ja perheen vuosi- tai kuukausitulot bruttona. Vastaajilta tiedusteltiin myös milloin ja mistä on muuttanut pääkaupunkiseudulle, ja haluaisiko elämänsä tulevaisuudessa muistuttavan vanhempiensa elämää. Lisäksi kysyttiin mm. sitä, missä määrin seuraa tiedotusvälineistä lueteltuja asioita (esim. tekniikka, julkisuuden henkilöt, tiede), kuinka paljon arvioi käyttävänsä henkilökohtaisesti rahaa kuukaudessa lueteltuihin asioihin (esim. elokuvat, ruoka, vaatteet), harrastaako jonkinlaista liikuntaa tai kuntoilua säännöllisesti, mitä luetelluista radio- ja/tai TV-kanavista on tapana seurata kotona, kuinka usein tekee lueteltuja asioita (esim. ystävien tapaaminen, kirjastossa käyminen, diskoissa käyminen), ja minne haluaisi matkustaa. Lopuksi taustatiedoiksi tiedusteltiin sitä, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänestäisi maamme eduskuntavaaleissa ja minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänesti vuoden 1987 eduskuntavaaleissa.The survey charted young adults' attitudes towards politics, their opinions on the principal matters in politics, and their views on the current political questions. The respondents' interest in politics was queried, as well as how much they thought politics influences various things, and to what extent they trust in decision-makers' ability to solve young people's problems. Some questions covered how firm the respondents considered their political views and party preference to be. The respondents were asked to place different political parties and themselves on the left-right axis. They indicated whether it was easy for them to choose between political parties, what is their attitude towards given parties, and on what basis they select their party. In addition, the respondents were given a list of various things (e.g. Finnishness, scientific achievements of the Finns, Finnish social security and health care system) and asked to choose which items on the list make them feel proud about Finland. They were also presented with a set of attitudinal statements on topics such as voting, entrepreneurship, the Government, Parliament, social differences, political parties, politicians, unemployment, welfare state, law, refugees, immigrants, development aid, nuclear power, the EC, income taxation, and traditional Finnish values. In relation to voting and elections, the respondents' views were probed on what basis election candidates were assessed, how citizens should relate to elections and voting, what kind of voting habits the respondents' parents had, whether the respondents had used their right to vote, whether they were going to use that right in the future, and whether our political system works or not. Background variables included the respondent's gender, municipality of residence, age, marital status, number of children, type of accommodation, socio-economic status, education level, mother tongue, parents' and spouse's occupation and education level, membership in various organisations or associations (e.g. sports clubs, youth organisations, student associations), place of birth, annual gross income, and annual household gross income. Those who were employed were asked about their occupational status, students were asked about their educational institution and main subject, and those who were unemployed were in turn asked about the duration of unemployment during the past two years and occupational status before unemployment. In addition, views were queried on how important it is to work hard and to get by on the salary one receives from work. Further background variables investigated when R had moved to the capital area, from where R had moved, whether R would like to have a life that resembles that of R's parents' in the future, to what extent R follows different things on the media (e.g. technology, public figures, science), how much R spent money on various things on a monthly average (e.g. movies, food, clothes), whether R exercised regularly, which TV or radio channels R usually follow at home, how often R does various things (e.g. meets friends, visits the library, goes to a discotheque), and where R would like to travel to. Finally, views were charted on which party R would vote for in parliamentary elections, and which party R voted for in the 1987 municipal elections. SuomiFinland SuomiHelsinkiEspooKauniainenVantaaFinlandHelsinkiEspooKauniainenVantaa HenkilöIndividualIndividualIndividual Pääkaupunkiseudulla asuvat 18 - 30-vuotiaatPeople living in the capital area of Finland aged 18-30 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.The dataset is (C) available only for research including master's theses. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Hellsten, Villiina & Martikainen, Tuomo (2001). Nuoret ja uusi politiikka: tutkimus pääkaupunkiseudun nuorten poliittisista suuntauksista. Helsinki: Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia; 2001:3. Nuoret ja uusi politiikka: tutkimus pääkaupunkiseudun nuorten poliittisista suuntauksista Jääsaari, Johanna & Martikainen, Tuomo (1991). Nuorten poliittiset valinnat: tutkimus nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Gaudeamus, 1991. Nuorten poliittiset valinnat: tutkimus nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta pääkaupunkiseudulla Martikainen, T. & Fredriksson, S. (2006). Political choices among young adults in the Helsinki metropolital area in 1988-2004. Kvartti. Helsinki Quarterly 4, s. 55-59 Political choices among young adults in the Helsinki metropolital area in 1988-2004 Martikainen, T. & Fredriksson, S. 2006. Vaalit ja politiikka: pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten poliittiset valinnat 1988-2004. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 5/2006 Vaalit ja politiikka: pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten poliittiset valinnat 1988-2004 Martikainen, Tuomo & Pekonen, Kyösti (1996). Nuoret ja urbaani politiikka: tutkimus pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta. Helsinki: Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia; 1996:11. Nuoret ja urbaani politiikka: tutkimus pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten poliittisesta suuntautumisesta daF2046.por daF2046e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2046 2026-03-19T23:18:10Z ddi:codebook:2_5