2026-05-25T19:31:02Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

ecc4948f433b1234c5383d64b1df1fa47ccf9de41461afe00a362fda90f73c3d 2026-03-23T02:25:03Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Local Government 2004: Office-Holders and Elected Officials 1995 KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995 Finnish Local Government 2004: Office-Holders and Elected Officials 1995KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995 FSD1194urn:nbn:fi:fsd:T-FSD119410.60686/t-fsd1194FSD1194urn:nbn:fi:fsd:T-FSD119410.60686/t-fsd1194 Pikkala, Sari Ståhlberg, Krister Ståhlberg, Krister Pikkala, Sari Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Local Government 2004: Office-Holders and Elected Officials 1995 kunnatjulkiset palvelutluottamushenkilötviranhaltijatvaikuttaminenkansalaisuusjohtajuuskunnallishallintokunnallistalouspormestaritkunnanjohtajatkuntaliitoksetkunnanosahallintokunnalliset lautakunnatvaikuttaminenkunnan toimialatkuntayhtymätlaatujohtaminenhenkilöstöjohtaminenmunicipalitiespublic serviceslocal government servicespolitical powerelected officialscouncillorsoffice-holderslocal governmentmunicipal governmentmanagerslocal financeadministrationpersonnel YhteiskuntatieteetEliitit ja vaikuttajatValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesElites and leadershipGovernment, political systems and organisationsSocial welfare policy Tutkimuksessa selvitettiin kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä siitä, miten hyvin tai huonosti heidän kuntansa palvelut on hoidettu. Heidän tuli arvioida palvelujen hoitoa sektoreittain ja toimialoittain. Lisäksi tuli nimetä viisi luetelluista palveluista, jotka kaipasivat erityistä kehittämistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimialansa palveluja ja toimia erikseen riittävyyden, ammattitaidon ja palveluhenkisyyden perusteella. Edelleen tiedusteltiin, pitäisikö kunnan panostaa tulevaisuudessa paljon vähemmän vai enemmän erilaisiin palveluihin. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri osapuolten välistä ilmapiiriä kunnassa. Lisäksi kysyttiin suhtautumista kuntaorganisaation eri järjestämisvaihtoehtoihin (esimerkiksi parlamentarismiin, pormestarimalliin, kuntaliitoksiin, kunnanosahallintoon). Samoin kysyttiin eräiden toimenpiteiden ja ratkaisujen (esimerkiksi tulosyksiköittämisen, käyttäjämaksujen, laatujohtamisen) merkitystä kunnan hallinnon ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kunnanjohtajilta kysyttiin onko kyseisiä toimenpiteitä ja ratkaisuja otettu kunnassa käyttöön. Lisäksi tiedusteltiin, miten tärkeitä eri lähteet ovat kunnan taloudellisen tilanteen ja toiminnallisen liikkumavaran arvioimisessa. Tutkimuksessa kysyttiin myös erilaisten työoloihin ja -ehtoihin liittyvien asioiden käsittelyn tärkeyttä kuntatyönantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa ja yhteistoiminnassa kuntatasolla. Lisäksi kysyttiin, mitä tehtäviä vastaajat pitävät tärkeinä omassa toiminnassaan luottamushenkilönä tai viranhaltijana. Käsityksiä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä tehtävänjaosta tutkittiin myös. Vastaajien vuorovaikutuksen säännöllisyyttä eri kunnallisten ja sidosryhmätahojen kanssa tutkittiin asteikolla 1) ei koskaan - 5) päivittäin. Luottamushenkilöiltä tiedusteltiin heidän viikoittain luottamustehtäviin käyttämäänsä tuntimäärää sekä halukkuutta asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa ja valtuuston valitsemana luottamustehtäviin. Edelleen selvitettiin muun muassa eri tahojen vaikuttamispyrkimyksiä kunnallisissa kysymyksissä sekä vastaajien omia vaikuttamispyrkimyksiä ja -tapoja. Taustamuuttujia olivat sen kunnan nimi, jonka viranhaltijana tai luottamushenkilönä vastaaja toimii, vastaajan asema kunnassa, toimintasektori, syntymävuosi, sukupuoli, kieli, alaikäisten lasten lukumäärä, kunnassa asuttu aika vuosina, koulutus, tutkinnon nimi ja koulutusala, ammattiasema, nykyinen työnantaja, nykyisessä työssä oloaika, erilaisten työnantajien palveluksessa vietetty aika vuosina, kunnalliset luottamustehtävät, joissa vastaaja toimi kyselyn ajankohtana, erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä oloaika vuosina, puoluejäsenyys, yhteiskunnalliset asenteet, toiminta puolueen luottamustehtävissä sekä jäsenyydet ja luottamustehtävät muissa yhdistyksissä ja järjestöissä.The survey studied the opinions of municipal elected officials and office-holders. The respondents rated how well or badly certain municipal services functioned in their municipality and evaluated whether the municipality should invest more or less in a particular service. Services covered included social services, health services, education and cultural services and municipal technical services. The respondents evaluated the adequacy, professionalism and user-friendliness of the services in their own sector. Working relations between different bodies in the municipality were investigated. The respondents assessed various organisational options for municipal government and rated the importance of different actions and decisions in the development of municipal services (e.g. user fees, quality management, increasing citizens' influence, joint service production with other municipalities). The respondents assessed the importance of various sources of information on the financial and economical situation of the municipality. One theme focused on which topics should be included in the negotiations between municipal employees and the municipality. The respondents evaluated how important certain tasks/goals were in their work as elected or municipal officials: motivating employees, reforming administration, creating strategies, contacts with employees, inhabitants or the media etc. The respondents were asked to what extent they agreed with statements relating to the division of work and distribution of power between office-holders and elected officials. The frequency of interaction with certain operators was surveyed. Elected officials were asked about the time spent on elective office tasks and willingness to be renominated. The survey charted the extent of influence different operators/bodies have on municipal decision-making and how great their impact was. Some questions focused on the respondents' methods of influencing decision-making. Views on municipal management were probed. Background variables included the municipality, the respondent's status and activity sector in the municipality, year of birth, sex, mother tongue, education, number of under-age children, employer sector, duration of residency in the municipality, duration of employment, elective offices in the municipality and elsewhere, occupation, status in employment, and party membership. SuomiFinland SuomiEspooHaukipudasHumppilaHämeenlinnaIittiJaalaJoroinenKaarinaKarstulaKemiöKeravaKiikalaKokkolaKolariKotkaKristiinankaupunkiKuhmoinenLappeenrantaLeppävirtaLieksaLiljendalLumijokiMikkeliMultiaNaantaliNoormarkkuNärpiöOulainenOutokumpuPadasjokiPieksämäkiPorvoon maalaiskuntaPudasjärviPunkaharjuPyhäntäPylkönmäkiRanuaRääkkyläSonkajärviSuolahtiTyrnäväVaasaVahtoVarkausVehkalahtiVimpeliVirratFinlandEspooHaukipudasHumppilaHämeenlinnaIittiJaalaJoroinenKaarinaKarstulaKemiöKeravaKiikalaKokkolaKolariKotkaKristiinankaupunkiKuhmoinenLappeenrantaLeppävirtaLieksaLiljendalLumijokiMikkeliMultiaNaantaliNoormarkkuNärpiöOulainenOutokumpuPadasjokiPieksämäkiRural Municipality of PorvooPudasjärviPunkaharjuPyhäntäPylkönmäkiRanuaRääkkyläSonkajärviSuolahtiTyrnäväVaasaVahtoVarkausVehkalahtiVimpeliVirrat HenkilöIndividualIndividualIndividual Kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja keskeisten lautakuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijatMembers of municipal councils, executive boards and key committees and municipal chief executives KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kunnat ja päättäjät (1997). Toim. Sari Pikkala. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 9 & Acta; 85. Kunnat ja päättäjät Leskinen, Jussi (2011). Yhteiskuntaryhmien väliset taloudellis-poliittiset intressikonfliktit kuntien palvelutuotannon New Public Management -hallintoideologiaa koskevien intressiasemien muotoutumiseen vaikuttavina tekijöinä. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. urn:nbn:fi:uta-1-21922 Yhteiskuntaryhmien väliset taloudellis-poliittiset intressikonfliktit kuntien palvelutuotannon New Public Management -hallintoideologiaa koskevien intressiasemien muotoutumiseen vaikuttavina tekijöinä urn:nbn:fi:uta-1-21922 Pikkala, Sari (2006). Kuntademokratia indikaattoreiden valossa. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 231 - 261. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Kuntademokratia indikaattoreiden valossa Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Suomen demokratiaindikaattorit daf1194.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1194 2026-03-19T23:24:34Z ddi:codebook:2_5