2026-05-02T08:55:05Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

ec331bfc5cd2764fcf3eb65a047ae12766b73c230e50bd0c9e4205021673445e 2026-03-23T02:28:14Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Views on and Engagement in Culture and the Arts 2013 Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 Finnish Views on and Engagement in Culture and the Arts 2013Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 FSD2914urn:nbn:fi:fsd:T-FSD291410.60686/t-fsd2914FSD2914urn:nbn:fi:fsd:T-FSD291410.60686/t-fsd2914 Suomen Kulttuurirahasto Finnish Cultural Foundation Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Views on and Engagement in Culture and the Arts 2013 kulttuurikulttuurielämätaide-elämäkulttuuritoimintakulttuuritarjontakulttuuritapahtumatkulttuurintutkimustaidetaiteilijatteatteritaidekulttuurijournalismioopperataidemuseotkonsertittanssielokuvatkirjallisuusartscinemacultural eventscultural lifecultural policycultural researchculturedanceliteraturemuseumsmusicoperaperforming artstheatre YhteiskuntatieteetHumanistiset tieteetKulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuuristaSocial sciencesHumanitiesCultural activities and participation Suomen Kulttuurirahaston 2013 teettämässä kyselyssä selvitetään suomalaisten näkemyksiä ja arvioita kulttuurista ja sen kuluttamisesta. Ensin vastaajilta kysyttiin, milloin he olivat viimeksi käyneet eri kulttuuri- ja taidekohteissa kuten teatterissa, museossa, taidenäyttelyssä, oopperassa, elokuvissa tai konserteissa. Tämän jälkeen tiedusteltiin tärkeimpiä syitä sille, miksi vastaaja ei osallistunut kulttuuritapahtumiin. Vastausvaihtoehtoina olivat esimerkiksi kulttuurisen kiinnostuksen puuttuminen, se, etteivät aiheet kiinnosta, pääsymaksujen korkeus, etäisyys ja sopivan seuran puuttuminen. Vastaajilta kysyttiin myös miten tärkeiksi taiteen tehtäviksi hän kokee esimerkiksi viihdytyksen tai lohdun tuomisen arkeen, yhteiskunnallisten epäkohtien käsittelyn, syvälliseen ajatteluun johdattelun, ihmisten yhdistämisen kokemusten avulla, esteettisten kokemusten tai taloudellisen lisäarvon tuottamisen tai hyvinvoinnin edistämisen. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä erilaisiin taidetta koskeviin väittämiin esimerkiksi siitä tulisiko eliitin itse maksaa taide, josta se pitää, tulisiko taidetta tukea verovaroista, olisiko korkeakulttuuri useimmiten erotettava viihteestä sekä vaikuttaako kriitikoiden mielipide siihen, miten hän taidetta arvostaa. Vastaajia pyydettiin niin ikään kertomaan millaisia asioita, kuten provosoivaa ivaa, viihdyttävää huumoria, tunteisiin vetoavaa draamaa, yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyä, realismia tai surrealismia teatterissa tulisi olla, jotta he kävisivät siellä useammin. Vastaajille nimettiin lisäksi suomalaisia taiteilijoita eri taiteenaloilta ja aikakausilta, ja heitä pyydettiin kertomaan, missä määrin he olivat vaikuttuneita taiteilijoiden työstä ja teoksista. Lueteltuihin taiteilijoihin kuuluivat esimerkiksi Albert Edelfelt, Tove Jansson, Katri-Helena Kalaoja, Juice Leskinen, Väinö Linna, Sofi Oksanen, Helene Schjerfbeck, Jean Sibelius ja Mika Waltari. Seuraavaksi kartoitettiin, kuinka tärkeää vastaajalle oli, että hänen asuinpaikkakunnallaan oli tarjolla esimerkiksi teatteria, oopperaa, taidemuseo, musiikki- tai taidekoulutusta, kulttuurijärjestöjä, konsertteja, kirjasto tai kirjakauppa. Vastaajalta kysyttiin myös valmiutta matkustaa 200 km osallistuakseen kulttuuritapahtumaan. Lopuksi vastaajille esitettiin kysymyksiä kulttuuritiedotuksesta. Heiltä kysyttiin, miten tärkeinä he pitivät eri kanavia, kuten televisiota ja sanomalehtiä kulttuurista tiedottamiseen, sekä sitä, millainen tiedonvälitys, kuten kritiikit ja esittely on heille tärkeää. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, asuinkunta luokiteltuna, työpaikan toimiala, maakunta, sukupuoli, ammattiasema, koulutus, tulot, asumismuoto, asunnon omistussuhde, koettu yhteiskuntaluokka, puoluekanta, sijoittuminen vasemmisto - oikeisto-akselilla, ammattiliittoon kuuluminen ja ammattiryhmä.The survey conducted in 2013 by the Finnish Cultural Foundation studied Finnish views on and thoughts about culture and its consumption. The respondents were first asked which cultural facilities and events they had visited in the previous 6 months, in the previous 24 months, less often and which facilities and events they had never visited (e.g. theatres, museum, opera, cinema). Obstacles for attending cultural events were charted as well as the importance of different suggested purposes of art. The extent to which the respondents agreed with a number of statements relating to art and culture was surveyed (e.g. "High culture should be separated from entertainment in most cases"). Further questions probed what theatre should offer in order for the respondents to visit theatres more often, how impressed the respondents were by the works of different Finnish artists (including writers, songwriters, singers, painters, photographers, composers etc.) and how important it was for the respondents that different forms of art and culture were on offer in their place of residence. Finally, the respondents were asked whether they would have been prepared to travel 200 kilometres to visit a cultural event/facility as well as what they thought was the importance of different information sources in terms of information on culture, and the importance of different kinds of news, interviews and articles about culture and the arts. Background variables included, among others, the respondent's age, municipality of residence (categorised), industry of employment, region (NUTS3), gender, economic activity and occupational status, major region (NUTS2), education level, household's gross annual income, personal gross annual income, household's financial situation, type of accommodation, housing tenure, self-perceived social class, party choice in 2011 parliamentary elections and if parliamentary elections had been held at the time of survey, self-placement on a left-right axis, membership of a trade union, employment status and employer type. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 vuotta täyttäneet suomalaisetAhvenanmaalaisetPeople aged 15 or over living in FinlandÅland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMIFace-to-face interview: Computer-assisted (CAPI/CAMI)Interview.FaceToFace.CAPIorCAMI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Airio, Varpu; Rantamäki, Jonna (2019). Mies museossa! Sukupuolijakauma taidemuseoiden kävijöissä - tapausesimerkkinä Nykytaiteen museo Kiasma. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto: Filosofian, historian ja taiteidentutkimuksen osasto. Mies museossa! Sukupuolijakauma taidemuseoiden kävijöissä - tapausesimerkkinä Nykytaiteen museo Kiasma URN:NBN:fi:hulib-201906132720 Kulttuurikansaa tutkitusti (2014). Suomen Kulttuurirahaston vuosikertomus 2013-2014, 12-15. Helsinki: Suomen Kulttuurirahasto. Kulttuurikansaa tutkitusti Markkula, Anna (2015). Suomalaiset ja kulttuuri: tutkielma sukupolvien asenteista kulttuurin kuluttamista ja tuottamista kohtaan nyky-Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma. Suomalaiset ja kulttuuri: tutkielma sukupolvien asenteista kulttuurin kuluttamista ja tuottamista kohtaan nyky-Suomessa Nuutinen, Riikka (2013). Koko kansan kulttuuri. Tammenlastuja 4/2013, 16-27. Koko kansan kulttuuri Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 [verkkodokumentti]. Espoo: Suomen Gallup. http://www.skr.fi/sites/default/files/Suomalaisten_n%C3%A4kemykset_kulttuurista_2013.pdf [viitattu 18.2.2014]. Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013 daF2914.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2914 2026-03-19T23:26:02Z ddi:codebook:2_5