2026-05-01T20:07:26Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

ea6690ab4852433e38f7f0d80957ab9d7ea248a95e166b05ed08815bef083038 2026-03-23T02:29:10Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Barometer for Swedish-speaking Finns 2006 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Suomenruotsalainen barometri 2006 Barometer for Swedish-speaking Finns 2006 Barometer for Swedish-speaking Finns 2006Suomenruotsalainen barometri 2006 FSD3198urn:nbn:fi:fsd:T-FSD319810.60686/t-fsd3198FSD3198urn:nbn:fi:fsd:T-FSD319810.60686/t-fsd3198 Herberts, Kjell Herberts, Kjell Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Suomenruotsalainen barometri 2006 kieli ja kieletkielellinen identiteettiruotsinkielisetsuomenruotsalaisetyhteenkuuluvuusjoukkoviestimetlehdistöradio (joukkoviestimet)televisio (joukkoviestimet)politiikkayhteiskuntaarvotidentiteetticultural identityidentitylanguagemass mediaminority groupsminority language usersnational identitypoliticspressradio (joukkoviestimet)social systemstelevisionvaluesSwedish-speaking Finns YhteiskuntatieteetKulttuuri- ja kansallinen identiteettiSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetSocial sciencesCultural and national identitySocial behaviour and attitudes Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysymykset käsittelivät vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa sekä ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tämän jälkeen käsiteltiin suomenruotsalaisuutta. Vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat itsensä suomenruotsalaisiksi ja kuinka ylpeitä, iloisia tai häpeissään he olivat suomenruotsalaisuudestaan. Lisäksi esitettiin väittämiä kieliryhmistä Suomessa. Yhteiskunnallisia ja poliittisia mielipiteitä käsiteltiin kysymällä aluksi luottamuksesta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja ryhmiin. Tiedusteltiin myös, mitä puoluetta vastaajat vastaushetkellä äänestäisivät, miten erilaisten yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisryhmien tai instituutioiden vaikutus on muuttunut sekä kuinka tärkeinä eri asioita pidettiin tulevissa eduskuntavaaleissa. Esitettiin myös erilaisia äänestyskäyttäytymistä koskevia väittämiä. Seuraavat kysymykset käsittelivät tiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, mitä päivälehtiä vastaajat lukivat ja mitä niistä tuli talouteen tilattuna. Pyydettiin myös kouluarvosanaa eri TV- ja radiokanaville sekä FST:n (Finlands Svenska Television), Radio Vegan ja Radio Extremin ohjelmille. Tämän jälkeen käsiteltiin arvoja ja uskomuksia. Kysyttiin, voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa sekä kuinka paljon vastaajat luottivat eri ihmisryhmiin. Tiedusteltiin myös millaisten asioiden olemassaoloon vastaajat uskoivat sekä esitettiin Porvoon hiippakuntaa koskevia väittämiä. Lopuksi kysyttiin osallistuivatko vastaajat yhdistysten tai seurakunnan toimintaan ja missä määrin. Vastaajia pyydettiin myös pitämään kahden viikon ajan kirjaa aktiviteeteistaan yhdistyksissä tai seurakunnissa. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, values, and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, and at work. After this, the respondents were asked about their identity as a Finland-Swede, and how proud, glad or ashamed they felt being someone from the Swedish-speaking minority. Views on native speakers of different languages in Finland were also probed. The survey also charted the respondents' trust in different organisations such as the government, the church, social services, the universities, the police, and daycare services. The next questions concerned the respondents' political orientation. It was queried which party the respondents would vote for if the parliamentary elections were held at the time of the survey, how they thought different institutions' and groups' influence on society had changed, and which political topics they deemed important in the upcoming 2007 parliamentary elections. It was queried whether the respondents had voted in the 2003 parliamentary elections, and which parties had acted on their personal political concerns. They were also asked to evaluate a set of attitudinal statements about the Swedish-speaking minority in regard to politics. The next questions concerned media, the press, radio, and television. The respondents' preferred newspapers, radio stations and television channels were surveyed, as well as their internet use, and they were also asked to grade a variety of TV channels and radio stations and their programming. After this, the respondents' values and beliefs were examined with questions regarding their trust in different groups of people and people in general, and if the respondents believed in e.g. God, life after dead, and telepathy. Questions were also asked regarding the Diocese of Borgå, Finland's only Swedish-speaking diocese. Finally, the respondents' activity in different types of associations and the local parish was examined. They were asked to log their activity in associations and parishes for two weeks, and it was also queried whether their residential area offered these types of activities sufficiently. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomessa (ml. Ahvenanmaa) asuvat 18 - 85-vuotiaat, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.People residing in Finland (including Åland) between the ages 18 and 85 who have Swedish as their registered mother tongue. KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineistoLongitudinal.CohortEventBasedLongitudinal: Cohort/Event-basedLongitudinal.CohortEventBased Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0). Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Opinioner och trender i svenskfinland (2008). Toim. Herberts, Kjell. Vaasa: Åbo Akademi. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning. Opinioner och trender i svenskfinland daF3198.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3198 2026-03-19T23:22:00Z ddi:codebook:2_5