2026-05-25T12:11:55Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

e7e70988be361882e6bd4247ee57cac7d8e1ab723f0d0ee020972ef392a9c243 2026-03-23T02:28:34Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä 2014 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Knowledge Management in Large Finnish Enterprises 2014 Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä 2014 Knowledge Management in Large Finnish Enterprises 2014Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä 2014 FSD3014urn:nbn:fi:fsd:T-FSD301410.60686/t-fsd3014FSD3014urn:nbn:fi:fsd:T-FSD301410.60686/t-fsd3014 Helander, Nina Kukko, Marianne Väyrynen, Hannele Helander, Nina Kukko, Marianne Väyrynen, Hannele Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Knowledge Management in Large Finnish Enterprises 2014 tietämyksenhallintajohtaminenyrityksetsuuryrityksetvaikuttavuusliiketoimintaprosessithenkilöstöhallintotietojärjestelmätbusinessesbusiness managementmanagement operationsknowledge managementpersonnel management YhteiskuntatieteetYritysten hallinto, johtaminen ja organisaatioSocial sciencesBusiness/industrial management and organisation Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä 2014 -aineisto on kerätty osana tutkimusta, jolla haluttiin selvittää tietämyksenhallinnan tilaa yritysmaailmassa ja saada yleiskuva ilmiöstä juuri suomalaissa suuryrityksissä. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa tietämyksenhallintaan liittyen käytännön haasteita sekä tarpeelliseksi koettuja kehittämiskohteita henkilöstöhallinnon ja tietojärjestelmien näkökulmasta. Kyselyn teemoina ovat rakenteellinen ja strateginen kyvykkyys, prosessikyvykkyys sekä organisatorinen tehokkuus. Kysely koostuu pääasiassa väittämistä, joihin vastaajat ovat voineet määritellä kantansa edustamansa yrityksen toiminnan näkökulmasta. Rakenteelliseen ja strategiseen kyvykkyyteen liittyen kysyttiin organisaatiokulttuuria koskien tiedon ja osaamisen johtamisen edellytyksistä. Vastaajille esitettiin väittämiä muun muassa päätöksentekoon, tiedottamiseen, päätösten vaikutusten seurantaan sekä päätöksenteon avoimuuteen liittyen. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan organisaatiossa tapahtuvaa palautteenantoa. Organisaatiossa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kartoitettiin rakenteita, yleistä ilmapiiriä sekä fyysisiä tiloja koskevin väittein. Vastaajilta kysyttiin myös organisaatiossa vallitsevasta luottamuksesta ja ilmapiiristä. Strategiaan liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan organisaatiossa tapahtuvaa strategiatyötä, kuten strategioiden laatimisprosesseja, laaditun strategian toteuttamista sekä siihen sitoutumista. Kyselyn ensimmäiseen teemakokonaisuuteen liittyen kysyttiin vielä tieto- ja viestintäteknologioiden sekä tietojärjestelmien ja -palveluiden käytöstä organisaatiossa. Kyselyssä seuraavana teemakokonaisuutena oli prosessikyvykkyys. Siihen liittyen vastaajilta kysyttiin tiedon ja osaamisen hankintaan liittyviä käytäntöjä, kuten tiedon vaihto liikekumppaneiden kanssa, asiakastiedon hankintaprosessit sekä ammattilaisille keskitetty tiedonhaku. Seuraavaksi kysyttiin tiedon ja osaamisen jakamisesta organisaation sisällä. Tietoon ja osaamiseen liittyen kysyttiin lisäksi organisoinnin, kehittämisen sekä muuntamisen käytänteistä. Tiedon ja osaamisen soveltamiseen liittyen vastaajille esitettiin väittämiä koskien muun muassa työntekijöiden mahdollisuuksia etsiä ja soveltaa tietoa sekä projekteissa karttuneen tiedon siirtymisestä projektien välillä. Prosessikyvykkyyteen liittyen kysyttiin vielä organisaation käytänteistä tiedon ja osaamiseen suojaamiseksi sekä turvaamiseksi. Kolmantena teemana kyselyssä oli organisatorinen tehokkuus. Siihen liittyen vastaajille esitettiin väittämiä organisaation toiminnan tuloksellisuudesta viimeisen kahden vuoden aikana. Nämä koskivat muun muassa tuote- ja palveluinnovaatioita, uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista, ennakoimattomiin muutoksiin sopeutumista sekä sisäisten prosessien virtaviivaistamista. Seuraavaksi kysyttiin haasteista ja tärkeimmistä kehittämisen kohteista tiedon ja osaamisen johtamiseen liittyen. Kohteista mainittiin muun muassa aikataulut ja niiden pitävyys, henkilöstöresurssit, osaamisen määrittäminen sekä tiedonhankinnan ja -hallinnan tehokkuus. Lopuksi vastaajat saivat vielä vastata avokysymyksiin tiedon ja osaamisen johtamiseen sekä johtamisen tavoitteisiin liittyen. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan tiedon ja osaamisen johtamiseen liittyen nimi tai termi, jolla ilmiöstä puhutaan organisaation keskuudessa. Taustamuuttujina ovat yrityksen toimiala (luokiteltu) ja liikevaihto sekä vastaajan työtehtävä.The survey focused on Knowledge Management (KM) practices of the 50 biggest companies in Finland. It was part of the research programme REBUS at Finnish Metals and Engineering Competence Cluster, FIMECC. Main themes included the practices, organisation, effectiveness, challenges and development needs of knowledge management. Most questions were in the form of statements relating to how certain issues were handled in the organisation, with the respondents being asked to state to what extent they agreed or disagreed. Organisational and strategic capability of the company were charted with statements relating to decision-making, feed-back, communication and cooperation practices, work climate, trust between management and employees, strategy development and implementation, organisational structure, information and communication technology in use, and knowledge systems and services (e.g. Intranet, learning resources, mentoring) provided by the company. One theme pertained to how the company captured knowledge and know-how and disseminated them within the organisation, and what approaches were in use to improve employee know-how and skills. The survey also investigated data protection and knowledge protection measures. Innovativeness, ability to adapt to changes in business environment and to streamline the organisation were charted. One set of statements explored the challenges and development needs of knowledge management. Background variables included the industry sector and turnover of the company, and the respondent's job field and occupational status. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen 50 suurinta yritystä50 largest enterprises in Finland KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aalto, Noora (2022). Organisaation rakenteiden vaikutus tiedon jakamiseen. Tiedon jakamisen vaikutus sisäisiin valtarakenteisiin. Lapin yliopisto. Hallintotieteen kandidaatintyö. Organisaation rakenteiden vaikutus tiedon jakamiseen. Tiedon jakamisen vaikutus sisäisiin valtarakenteisiin Mäntyneva, Mikko (2017). Knowledge sharing practices in large Finnish companies. e-Case & e-Tech 2017. Proceedings of the International Conference on e-Commerce, e-Administration, e-Society, e-Education and e-Technology. Knowledge Association of Taiwan. Knowledge sharing practices in large Finnish companies Väyrynen, Hannele & Helander, Nina & Jalonen, Harri (2016). Tietämyksenhallinta osana organisaation toimintaa - hallintaa vai hämmennystä? Hallinnon tutkimus, 34(4), 310-325. Tietämyksenhallinta osana organisaation toimintaa - hallintaa vai hämmennystä? Väyrynen, Hannele & Helander, Nina & Kukko, Marianne (2014). Knowledge Management Practices in Large Companies. The Macrotheme Review 3(9), 56-72. Knowledge Management Practices in Large Companies Väyrynen, Hannele & Helander, Nina & Vasell, Tytti (2017). Knowledge Management for Open Innovation: Comparing Research Results between SMEs and Large Companies. International Journal of Innovation Management. Vol. 21, No. 5 (June 2017). https://doi.org/10.1142/S1363919617400047 Knowledge Management for Open Innovation: Comparing Research Results between SMEs and Large Companies 10.1142/S1363919617400047 Väyrynen, Hannele (2015). Yhteiselle tiedolle on tarvetta työpaikoilla. Insinöörilehti 2, 36-37. Yhteiselle tiedolle on tarvetta työpaikoilla daF3014.por daF3014e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3014 2026-03-19T23:04:27Z ddi:codebook:2_5