2026-05-25T17:28:40Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

e767d4978de639d355612575413e820004a12871d2da786fff527e91051f838d 2026-03-23T02:25:09Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Hyvinvointi 1995 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Welfare Survey 1995 Hyvinvointi 1995 Welfare Survey 1995Hyvinvointi 1995 FSD1227urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122710.60686/t-fsd1227FSD1227urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122710.60686/t-fsd1227 Kansaneläkelaitos (KELA) Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos Social Insurance Institution of Finland University of Turku. Department of Social Policy Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Welfare Survey 1995 arvotasuminenelämänhallintahyvinvointiihmissuhteetkäsityksetköyhyysmuutossosiaaliturvaterveystoimeentulotyytyväisyystyötyöttömyyssocial valueshousinginterpersonal relationspovertysocial welfare financesocial securityhealthsocial security benefitssatisfactionunemploymentworking conditionswelfare YhteiskuntatieteetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesSocial welfare policy Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, palkasta, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta, työllisyyskoulutuksesta, työttömyyskorvauksesta, taloudellisista vaikeuksista ja elintasosta. Terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko vastaajat pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin kysymyksillä luottamuksellisista ja läheisistä ihmissuhteista. Lisäksi selvitettiin viime aikojen tärkeitä elämänmuutoksia ja käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksista niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat presidentinvaaleissa ja EU-kansanäänestyksessä 1994 sekä eduskuntavaaleissa 1995. Vastaajien hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, kansalaispalkasta, toimeentuloeroista ja etuuksien tasosta. Vastaajien elämänhallintaa selvitettiin lähemmin kysymällä muun muassa, kuinka usein vastaaja kokee epätietoisuutta tai välinpitämättömyyttä. Edelleen tiedusteltiin, kuinka usein vastaaja pitää elämäänsä mielenkiintoisena ja tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään ongelmanratkaisijoina ja yhteistyöntekijöinä. Vastaajien arvoja kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon esimerkiksi uskonto ja hengelliset arvot, poliittinen ja järjestötoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, työ, luonto, maailmanrauha sekä korkea elintaso heille merkitsevät. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien kotitalouden rakennetta, tuloja, asumismuotoa ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, lääni, siviilisääty, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.The survey charted Finnish perceptions of social security. Working respondents were asked about the length of their contract, working hours, wages, the nature of their job, interest in job sharing and whether they had been unemployed or laid off during the past three years. Unemployed or laid off respondents were asked how long they had been out of work. Further questions pertained to unemployment benefits, respondents' economic situation, standard of living and participation in job training. State of health was examined by asking whether respondents had chronic illnesses or health problems affecting their everyday life or ability to work. Chronically ill persons were asked whether they needed regular medical care, rehabilitation or prescription drugs. Experiences of burnout, insomnia or absent-mindedness were charted. Social relationships were studied by asking about close and confidential relationships. Respondents were asked whether there had been any major changes in their life recently and did they feel they could influence their own life and society. One topic covered voting in the 1994 presidential elections, in the 1994 EU referendum and in the 1995 parliamentary elections. The survey carried a set of attitudinal statements relating to e.g. social and health services, social security, public sector financing, means-tested social benefits, universal basic income (UBI, citizen's income) and income disparity. The extent to which respondents felt able to control their life was surveyed by asking how often they felt uncertainty or indifference, felt their actions were meaningless or that their life was interesting. Confidence in their own ability to solve problems or co-operate with others was assessed. Values were charted by asking how important the following things were to the respondent: religion, religious values, political participation, health services, social services, work, nature, world peace and high standard of living. Opinions on the minimum level of income support were canvassed. Finally, respondents were asked whether they felt poor or debt-laden. Background variables included respondents' sex, year of birth, marital status, basic and vocational education, respondents' and spouses' economic activity and occupation, province of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualKotitalousHouseholdIndividualIndividualHouseholdHousehold Suomessa asuva 18 - 74-vuotias väestöFinland's population aged 18-74 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Lindholm, Hanna (2001). Suomalaisen hyvinvoinnin muutokset 1995-2000. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 63. Suomalaisen hyvinvoinnin muutokset 1995 - 2000 Marski, Jarmo (1996). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia 1995: uhat, mahdollisuudet ja uudet haasteet. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 15. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia 1995: uhat, mahdollisuudet ja uudet haasteet Marski, Jarmo (1996). Suomalaisten käsitykset sosiaaliturvasta 1995. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 7. Suomalaisten käsitykset sosiaaliturvasta 1995 Rasinkangas, Jarkko (1998). Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 33. Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista daf1227.nsf daf1227e.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1227 2026-03-19T23:15:40Z ddi:codebook:2_5