2026-04-14T20:34:47Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

e393147f9ecf0a54c901d3191c810f20e456d2f534fc00422b7ee2ffb8c5d423 2026-03-23T02:27:26Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 1992 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 1992 Työolobarometri 1992 Finnish Working Life Barometer 1992Työolobarometri 1992 FSD2654urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265410.60686/t-fsd2654FSD2654urn:nbn:fi:fsd:T-FSD265410.60686/t-fsd2654 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 1992 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyön sisältötyösuhdetyöllisyysylityöautonomy at workemployeesjob characteristicsjob securitypersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloads YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1992. Tutkimus on ensimmäinen Työministeriön Työpoliittinen tutkimus- sarjassa valmistunut työolobarometri. Puhelinkyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 880 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa. Aluksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää ja sen muutoksia kuluneen vuoden aikana, sekä kuinka kauan vastaaja oli työskennellyt työpaikallaan. Vastaajat kertoivat, oliko työntekijöitä otettu vakinaiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen tai siirretty saman työnantajan muista työpaikoista. Lisäksi kysyttiin, oliko viimeisen 12 kuukauden aikana lomautettu, irtisanottu tai siirretty työntekijöitä ja oliko heitä esimerkiksi siirretty eläkkeelle tai jätetty palkkaamatta työntekijää pitkäaikaisen poissaolon sijaiseksi. Työpaikassa tapahtuneista muutoksista kysyttiin, oliko yritystä purettu pienemmiksi yksiköiksi, oliko työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvää arviointia lisätty, oliko tuloksellisuuteen liittyviä lisiä alettu maksaa, ja oliko omalla väellä teetettyjä töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Työpaikan ilmapiiriä selvitettiin kysymällä, olivatko ristiriidat esimiesten ja alaiasten, työntekijöiden tai eri henkilöstöryhmien välillä lisääntyneet, ja oliko kilpailuhengessä tapahtunut muutoksia viimeisen vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin vaikutusmahdollisuuksien parantumista tai heikkenemistä muun muassa laitehankintojen ja työtehtävien suhteen. Vastaajat ottivat kantaa siihen, olivatko ammattijärjestöjen vaikutusmahdollisuudet lisääntymässä vai vähenemässä. Työaikaa selvitettiin tiedustelemalla, oliko käytössä joustava työaika, olivatko palkalliset tai palkattomat ylityöt lisääntyneet, oliko vastaaja tehnyt ylitöitä, ja millaisen korvauksen hän oli niistä saanut. Seuraavaksi tiedusteltiin työtahdin, työturvallisuuden työn fyysisen ja henkisen rasittavuuden, tuloksellisuuden ja esimerkiksi kannustuksen lisääntymistä tai vähentymistä viimeisen vuoden aikana. Palkkaukseen liittyen tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä. Lisäksi tiedusteltiin, vaikuttiko työn määrä, laatu tai työyksikön tulos palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkan kehittyvän seuraavan vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin, pitikö vastaaja mahdollisena saavansa ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisi työttömäksi. Vastaajat myös arvioivat yleistä työllisyystilannetta vuoden kuluttua. Lopuksi arvioitiin työelämän muuttumista muun muassa työnteon mielekkyyden, tasa-arvon, ympäristökysymysten ja esimiesten johtamistavan osalta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1992) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. ikä sukupuoli ja koulutus ja työpaikan toimiala.The survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. This is the first survey in the Finnish Working Life Barometer series. First, the respondents were asked how many years/months they had worked for the employer they were working for at the time, the number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts and organisational structure during the past 12 months and whether people had been transferred to other units. Further questions covered whether there had been conflicts at the workplace and between what groups. Autonomy at work, influence of trade unions and professional associations at workplace, overtime and its compensation, working time, changes at workplace over the past year, pay systems and pay level were investigated. The respondents were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off or their tasks would be changed over the next year. Views were charted on the likelihood of getting a new job if becoming unemployed, employment situation in Finland in general, possible future changes in Finnish working life and financial situation of R's workplace in the future. Background variables included the respondent's region of residence, employer type, industry of employment, occupational group, working hours per week, year of birth, mother tongue, gender, age group, marital status, status in employment and basic and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1992 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-64-vuotiaat palkansaajatEmployees living in Finland aged 18 - 64 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005 urn:isbn:951-735-916-0 Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Alasoini, Tuomo & Pekkola, Juhani (1992). Työolobarometri. Lokakuu 1992. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 38 Työolobarometri. Lokakuu 1992 daF2654.por daF2654e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2654 2026-03-19T23:03:15Z ddi:codebook:2_5