2026-04-22T04:40:32Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

e2d2b27db4acbda577af80b8c1e62d07e7795c04ac3993178caf4e2835751211 2026-03-23T02:29:58Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: PROMEQ: Health and Well-being of Immigrants 2017-2018 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: PROMEQ: maahanmuuttajien hyvinvointi ja terveys 2017-2018 PROMEQ: Health and Well-being of Immigrants 2017-2018 PROMEQ: Health and Well-being of Immigrants 2017-2018PROMEQ: maahanmuuttajien hyvinvointi ja terveys 2017-2018 FSD3434urn:nbn:fi:fsd:T-FSD343410.60686/t-fsd3434FSD3434urn:nbn:fi:fsd:T-FSD343410.60686/t-fsd3434 Kankaanpää, Reeta 0000-0001-9111-7076 Veszteg, Csilla Ahonen, Tiina Anand, Janed Mäki-Opas, Tomi 0000-0002-0472-719X Vaarama, Marja Forma, Leena Partanen, Jussi Klavus, Jan Rissanen, Pekka Kankaanpää, Reeta 0000-0001-9111-7076 Veszteg, Csilla Ahonen, Tiina Anand, Janed Mäki-Opas, Tomi 0000-0002-0472-719X Vaarama, Marja Forma, Leena Partanen, Jussi Klavus, Jan Rissanen, Pekka Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive PROMEQ: maahanmuuttajien hyvinvointi ja terveys 2017-2018 maahanmuuttajatrasismiitsetuntofyysinen aktiivisuussosiaaliset suhteetsosiaalipalvelutterveyspalvelutosallistuminenluottamuselämänlaatuterveydentilajulkiset palveluttoimeentulotasa-arvokielitaitotraumatelintavathealth serviceshealth statusimmigrantslifestyle and healthparticipationphysical activitiespublic servicesquality of liferacismsecond languagessocial inequalitysocial networkssocial servicestrust YhteiskuntatieteetSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenMaahanmuutto, maastamuutto ja sisäinen muuttoliikeYleinen terveydentila ja hyvinvointiSocial sciencesSpecific social services: use and availabilityEquality, inequality and social exclusionMigrationGeneral health and well-being Aineisto käsittelee maahanmuuttajien osallisuutta, henkistä ja fyysistä hyvinvointia, sosiaalipalvelujen käyttöä, syrjintää ja työasenteita. Aineisto sisältää kaksi maahanmuuttajille suunnattua englannin kielellä toteutettua kyselyä: alkukyselyn (muuttujan tunnus q) sekä 6 kuukauden kuluttua kerätyn seurantakyselyn (muuttujan tunnus b). Aineisto on kerätty osana laajempaa hanketta nimeltään Osallistava hyvinvointi ja terveyden edistäminen (PROMEQ 2016-2019), jossa tutkittiin erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä. Tarkoituksena oli kehittää näyttöön perustuvia tapoja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeen muiden kohderyhmien datat sekä yhdistetty data löytyvät myös Tietoarkistosta (FSD3432-FSD3436). Kyselyssä on laajasti muissa tutkimuksissa käytettyjä mittareita tai kysymyksiä, jotka on käännetty englanniksi. Kysymyksiä on poimittu mm. Nuorisobarometrista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamista Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelu (ATH) - ja Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) -tutkimuksista. Alku- ja seurantakyselyt koostuvat lähes samoista kysymyksistä. Aluksi kyselyssä kartoitetaan tämänhetkistä elämäntilannetta, kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrää, kielitaitoa ja koulutus- ja työhistoriaa. Seuraavaksi tiedustellaan työn merkitystä elämässä, lainoja ja onko joutunut turvautumaan ruoka-apuun. Sitten tiedustellaan elämänlaatuun, itsetuntoon ja osallisuuteen liittyviä asioita. Kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi suomalaisten kanssa solmittuja ihmissuhteita sekä tyytyväisyyttä terveydentilaan ja itseensä. Seuraavaksi vastaajalta kysytään sosiaalisista suhteista, kohdatusta rasismista ja luottamuksesta Suomen valtion toimintaan. Vastaajilta tiedustellaan ihmissuhteiden laadusta, syrjinnän muodoista ja tapahtumapaikoista, yksinäisyydestä, läheisten ihmisten tapaamistiheyttä, ryhmä- tai järjestötoimintaan osallistumisesta sekä mahdollisuuksista toteuttaa eri asioita elämässä. Lisäksi kysytään vastaajan aiemmista traumaattisista kokemuksista, kuten kidutuksesta, ja traumojen ilmenemisestä tämänhetkisessä elämässä eri ongelmina. Seuraavaksi vastaajalta kartoitetaan eri terveys- ja sosiaalipalveluiden kohdilla, onko hän käyttänyt palvelua viimeisen 6 kuukauden aikana. Lisäksi tiedustellaan käyntien määriä tai niihin kulutettua aikaa. Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä yleisistä kuntapalveluista tiedustellaan vielä palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä. Lopussa vastaajalta kysytään terveyteen liittyviä tietoja, kuten liikunnan määrää, ruokatottumuksia, alkoholinkäyttöä ja tupakointia. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. sukupuoli, syntymävuosi, tämänhetkinen tilanne, siviilisääty ja koulutus. Lisäksi on tieto kontrolli- tai koeryhmään kuulumisesta.The survey charted immigrants' social participation, mental and physical well-being, use of social and health services, experiences of discrimination, and attitudes towards work. The data consist of two surveys aimed at immigrants, which were conducted in English: a baseline survey conducted at the beginning of the research (variable id q) and a follow-up survey conducted six months after the baseline survey (variable id b). The data were collected as part of the Inclusive Promotion of Health and Wellbeing (PROMEQ 2016-2019) research project, which studied population groups that need special support. The aim of the PROMEQ project was to develop and demonstrate novel models of promotion of health and wellbeing. Survey data from the other target groups of the project as well as combined data from all surveys are also available at FSD (FSD3432-FSD3436). The surveys included many scales and questions used in other studies. The scales and questions were translated into English for the surveys. Questions were selected, for instance, from the Finnish Youth Surveys, as well as the Regional Health and Well-being Study (ATH) and Welfare and Services in Finland (HYPA) surveys conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Most questions included in the baseline survey were repeated in the follow-up survey. First, the respondents' current situation in life and language skills were charted. The respondents were asked, for instance, when they had arrived in Finland, on what grounds they had been granted a residence permit, whether they could understand, read and speak Finnish, and how they had learned Finnish (e.g. by taking courses or from friends). Studies and work were examined next with questions focusing on, for example, whether the respondents were planning to apply for higher education in Finland, whether they thought they were fully able to work in Finland, and whether they were confident in their search for work. The main obstacles that the respondents thought might prevent them from working were also surveyed (e.g. limited language skills, lack of education, ethnic background). Views on employment were investigated with questions on, for example, whether the respondents thought doing paid work gives substance and meaning to life and whether women should stay at home and not work outside the home. The surveys also charted the respondents' income, loans and need for financial aid or food assistance. Next, the respondents' quality of life and satisfaction with various matters were examined. Questions included, for instance, how much the respondents enjoyed life, how safe they felt in their everyday life, whether they had enough energy, and how satisfied they were with their sleep, capacity to work, personal relationships, and access to health services. The respondents' social relationships were surveyed. The respondents were asked whether they often felt lonely and whether they were often in contact with other people, for example relatives or other immigrants living in Finland. Questions also focused on the respondents' sociability and feelings of belonging (e.g. whether they felt they were a part of a friend group, had much in common with people around them, and could find company when they wanted to, or whether they felt left out and isolated). The respondents' participation in group activities was charted, and trust in other people and various Finnish institutions, such as public health care, the judicial system, and municipal decision-making, was examined. The respondents' opinions on their own opportunities in life were also surveyed (e.g. whether they thought they had good or bad opportunities to strive for happiness in their life and to act according to their conscience). Experiences of unfair treatment and being discriminated against were surveyed next. The respondents were asked what they thought were the main factors (e.g. immigrant background, skin colour, age) behind the lack of respect, verbal insults, threats or harrassment they had received, as well as where they had experienced unfair treatment or discrimination (e.g. police station, KELA, a shop). Different traumatic experiences, such as combat experience, natural disasters, physical violence, and torture, were also investigated, and the respondents were asked whether the past traumatic events had effects on their life at present (e.g. in the form of disturbing dreams or feelings of shock). Finally, the respondents' use of social and health services was surveyed. The respondents were asked whether they had visited a doctor or other health or social services professional or received employment or translation services or juridical advice in the past 12 months (6 months in the follow-up survey). Additionally, the respondents were asked whether they had bought medication or been in contact with a social or health care employee in the past 12 months. Questions also focused on the respondents' satisfaction with the availability of various social and public services (e.g. library, indoor exercise and youth services), and their participation in group activities promoting health and well-being (e.g. weight management groups, AA, NA). The respondents' lifestyle was examined with questions on their exercise, eating and drinking habits. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, highest level of education, household composition, and economic activity and occupational status. Additionally, the background information included whether the respondent belonged to the test (intervention) or control group. SuomiFinland SuomiKuopioJoensuuMikkeliFinlandKuopioJoensuuMikkeli HenkilöIndividualIndividualIndividual 18-65 -vuotiaat kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, jotka ovat saapuneet Suomeen 1.1.2014 jälkeenPersons aged 18-65 who are quota refugees or asylum applicants with a residence permit and who arrived in Finland after 1 January 2014 KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineistoLongitudinal.CohortEventBasedLongitudinal: Cohort/Event-basedLongitudinal.CohortEventBased Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poimintaNonprobability.PurposiveNon-probability: PurposiveNonprobability.Purposive Itsetäytettävä lomakeSelfAdministeredQuestionnaireKasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceKontrolloitu koe: kenttä- tai interventiokoeExperiment.FieldInterventionSelf-administered questionnaireSelfAdministeredQuestionnaireFace-to-face interviewInterview.FaceToFaceField/Intervention experimentExperiment.FieldIntervention Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Anand, Janet & Kankaanpää, Reeta & Veszteg, Csilla (2019). Käyttäjälähtöisellä palvelusuunnittelulla kohti parempaa kotoutumista. [verkkodokumentti]. PROMEQ politiikkasuositus 6. http://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/WP5_PROMEQ_PolicyBrief.pdf/23945eae-fd3f-4df2-b2f4-15df915acac6 [viitattu 26.3.2020]. Käyttäjälähtöisellä palvelusuunnittelulla kohti parempaa kotoutumista Kankaanpää, Reeta & Eskelinen, Niko & Veszteg, Csilla & Anand, Janet & Mäki-Opas, Tomi & Vaarama, Marja & Neuvonen, Samuli (2019). Varhaisessa kotoutumisen vaiheessa olevien pakolaistaustaisten aikuisten elämänlaatua selittävät tekijät. Yhteiskuntapolitiikka 84: 5-6. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744450 Varhaisessa kotoutumisen vaiheessa olevien pakolaistaustaisten aikuisten elämänlaatua selittävät tekijät URN:NBN:fi-fe2019112744450 Mäki-Opas, T., Carter Anand J., Veszteg C. & Vaarama M. (2020) Co-production of social experiments to promote health and wellbeing among disadvantaged groups together with key stakeholders. In: Knox, K., Kubacki, K. & Rundle-Thiele, S. Stakeholder involvement in social marketing. Routledge Studies in Marketing. New York: Routledge. Co-production of social experiments to promote health and wellbeing among disadvantaged groups together with key stakeholders Mäki-Opas, Tomi & Vaarama, Marja & Valkonen, Tarmo & Leinonen, Jaana & Syväjärvi, Antti (2019). Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sosiaalinen laatu, elämänlaatu, vaikuttavuusindikaattorit, hyvät käytännöt, osallistavat työmenetelmät ja kypsyysanalyysi [verkkodokumentti]. PROMEQ politiikkasuositus 10. https://www.uef.fi/documents/1529015/2331003/PROMEQ_Tyokalupakki_FINAL.pdf/8eeb01ef-112e-41bc-9c7f-be2baf1c3250 [viitattu 31.3.3020]. Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sosiaalinen laatu, elämänlaatu, vaikuttavuusindikaattorit, hyvät käytännöt, osallistavat työmenetelmät ja kypsyysanalyysi Selin, Anette (2025) Kielitaito maahanmuuttajien työllistymisen esteenä: Määrällinen tutkimus pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kokemuksista. Kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501091259 Kielitaito maahanmuuttajien työllistymisen esteenä: Määrällinen tutkimus pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kokemuksista URN:NBN:fi:tuni-202501091259 Vaarama M. & Mäki-Opas T. (2020). Systeemisellä ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun. Focus Localis. Systeemisellä ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun daF3434.por daF3434.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3434 2026-03-19T23:08:02Z ddi:codebook:2_5