2026-04-29T13:06:47Z
https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai
dff0e53c211492a55869c5aebfaecc03fed7608047c0d823d7da3f25e7057f72
2026-03-23T02:29:12Z
language:filanguage:enopenaire_data
DDI description: Police Barometer 2016
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive
DDI-kuvailu: Poliisibarometri 2016
Police Barometer 2016
Police Barometer 2016Poliisibarometri 2016
FSD3205urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320510.60686/t-fsd3205FSD3205urn:nbn:fi:fsd:T-FSD320510.60686/t-fsd3205
Sisäministeriö. Poliisiosasto
Vuorensyrjä, Matti
Fagerlund, Monica
Ministry of the Interior. Police Department
Vuorensyrjä, Matti
Fagerlund, Monica
Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive
Poliisibarometri 2016
turvattomuusturvallisuusrikoksetrikollisuusyleinen järjestyspoliisi (organisaatiot)liikenneturvallisuussilminnäkijätuhritrikosilmoituksetluottamuspalvelutkansalaisetcrime and securitycrime preventioncrime victimsfear of crimeoffenceslaw enforcementpolice servicespolicingroad safetypersonal safetytransport safetytrustwitnesses
YhteiskuntatieteetRikollisuus ja lainvalvontaSocial sciencesCrime and law enforcement
Poliisibarometri 2016 kartoittaa kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Vastaajat arvioivat eri viranomaisten ja tahojen roolia rikostorjunnassa ja lähiympäristön turvallisuuden parantamisessa. Lisäksi kysyttiin kokemuksia poliisin työstä ja toiminnasta, kansainvälisestä rikollisuudesta ja koetusta turvattomuudesta. Kysyttiin myös, miten huolestuttavina erilaiset asiat ja ilmiöt koettiin sekä oliko vastaaja ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa ja oliko hän tässä yhteydessä kokenut uhkailua. Seuraavaksi tiedusteltiin millaisten rikosten silminnäkijäksi, uhriksi tai kohteeksi vastaaja oli joutunut, sekä oliko rikoksen kohteeksi joutumisesta ilmoitettu poliisille. Jos ilmoitusta ei ollut tehty, haluttiin tietää syy tähän. Kysyttiin, millaisia toimenpiteitä vastaajat olivat käyttäneet rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi sekä kysyttiin, miten nopeasti vastaajat arvioivat saavansa kiireellistä poliisiapua ja kuinka usein poliisi partioi vastaajan asuinalueella. Tämän jälkeen kysyttiin, olivatko vastaajat olleet yhteydessä poliisiin ja kuinka heidän asiansa tuolloin hoidettiin. Kysyttiin myös, miten poliisin koettiin suhtautuvan eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin ja miten poliisi on onnistunut erilaisissa tehtävissään. Haluttiin myös tietää, missä määrin luotettiin eri viranomaisten ja tahojen toimintaan sekä kuinka todennäköisenä pidettiin poliisin korruptiota. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, talouden tyyppi, lasten lukumäärä, tulot, työelämään osallistuminen, ammatti, koulutus, siviilisääty ja useita aluemuuttujia.The survey studied Finnish public opinion on the role and services of the police, feelings about safety and security, fear of crime, experiences of crime, and trust in the national institutions in crime prevention. First, the respondents were asked how important certain bodies (e.g. the Church, the Customs, schools, the Defence Forces) were to crime prevention and to improving the safety of their neighbourhood. Opinions on the extent to which the police force can prevent civil disorder and maintain safety were charted as well as whether the respondents had experiences of international crime. The respondents were asked how important certain things were in terms of maintaining public order and safety by the police, for instance, that the employment situation would improve, people suffering from substance abuse would receive treatment, prostitution would be prohibited and that the police would adopt zero-tolerance towards law-breaking. Views were probed on which tasks of the police were important. One theme examined the ways and means of improving road safety. Sense of security and fear of crime were studied by asking how worried the respondents were about certain things (e.g. assaults, housebreaking, drink driving, sexual harassment, Internet data security). Some questions focused on how safe the respondents felt at home during the day, in the city centre after dark, in their neighbourhood late at night, etc. The respondents were asked whether they themselves had become victims of certain crimes, whether they had notified the police, and if not, why. Further questions surveyed whether the respondents had been eyewitnesses to any crimes (e.g. burglaries or car theft) or witnesses/complainants in a criminal procedure, and whether they had experienced a threat or pressure from somebody subjected to a criminal procedure. In addition, measures taken by the respondents to reduce the risk of crime (e.g. using a security alarm system or avoiding the city centre after dark) were charted. Opinions on the accessibility and visibility of the police were examined by asking what the distance was from the respondent's home to the nearest police station, how long they thought it would take for the police to respond to an emergency, and whether the respondents had used the online services of the police. The quality of police services were assessed with questions about the last time the respondents had contacted the police, reasons for doing so, and how they had been treated. The respondents also rated how well the police had succeeded in solving crimes, preventing crime, providing help quickly, etc. Opinions on the attitude of the police towards people from different ethnic backgrounds were studied. The survey also charted opinions on the development of the services provided by the police as well as trust in various institutions, such as the police, emergency and protective services, private security guards, the Border Guard, courts, the Customs, and the Defence Forces. Opinions on the likelihood of police corruption were surveyed. In conclusion, the respondents were asked how long they had lived in their municipality of residence, how often they travelled abroad, and what means of transport they used in the population centre of their municipality and other municipalities in the evening or at night. Background variables included, for instance, the respondent's gender, age group, economic activity and occupational status, level of education, mother tongue, Internet use, household composition, number of children living in the household, gross annual household income, type of neighbourhood, and municipality and region (NUTS2 and NUTS3) of residence.
SuomiFinland
SuomiFinland
HenkilöIndividualIndividualIndividual
Suomen 15 - 79-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged 15 - 79 living in Finlandthe Åland Islands
KvantitatiivinenQuantitative
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection
Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoimintaNonprobability.QuotaNon-probability: QuotaNonprobability.Quota
Kasvokkainen haastatteluInterview.FaceToFaceFace-to-face interviewInterview.FaceToFace
Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi.
Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466
Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016
10.1080/2578983X.2021.1950466
Sipponen, Samuli (2018) "Ei niitä kuitenkaan täällä näy" Koettu turvallisuus Suomen maaseudulla 2012-2016 ja poliisin säästötoimenpiteet. Kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto
"Ei niitä kuitenkaan täällä näy" Koettu turvallisuus Suomen maaseudulla 2012-2016 ja poliisin säästötoimenpiteet.
Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management.
Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services.
10.1108/PIJPSM-02-2017-0025
Vuorensyrjä, M. 2023. Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs. Policing: A Journal of Policy and Practice, 17, https://doi.org/10.1093/police/paad053
Downsizing and Recovery: Perceived Quality of Police Services in Finland Before, During, and After Three Major Police Management Reform Programs
10.1093/police/paad053
Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016]
Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta
Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.
Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta.
Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6
Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta
URN:ISBN:978-951-815-344-6
Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6
Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta
URN:ISBN:978-952-324-641-6
Vuorensyrjä, Matti, Rauta, Jenita & Kankaanranta Terhi (2023). Todistajien uhkailu rikosprosessissa: merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta? Teoksessa Vuorensyrjä, M. (toim.), Siniset klassikot. Poliisi- ja kriminologian alan moderneja klassikkotutkimuksia 2 (ss. 116-155). Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 47. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere.
Todistajien uhkailu rikosprosessissa: merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta?
URN:NBN:fi-fe2023021427162
daF3205.por
daF3205e.por
https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai
oai:fsd.uta.fi:FSD3205
2026-03-19T23:11:00Z
ddi:codebook:2_5