2026-04-15T13:06:25Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

df4fdd77bb2a0834db8c873446dfef960e6ba169d19ce7b5eb5da18682ae54b3 2026-03-23T02:26:03Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 1997 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Local Government 2004: Primary Health Care 1997 KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 1997 Finnish Local Government 2004: Primary Health Care 1997KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 1997 FSD2177urn:nbn:fi:fsd:T-FSD217710.60686/t-fsd2177FSD2177urn:nbn:fi:fsd:T-FSD217710.60686/t-fsd2177 Korttila, Kirsi Kukkanen, Leea Korttila, Kirsi Kukkanen, Leea Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Local Government 2004: Primary Health Care 1997 perusterveydenhuoltokunnatkuntayhtymätpalveluttoimintamallitkilpailuttaminentuottajatresurssithajautusterveyskeskuksetcommunity health servicesdecentralizationdental caredevelopmenthealth care costshealth care facilitieshealth professionalshealth serviceshospital serviceslocal government servicesmedical caremedical centresmedical specialistsphysiciansresourcesstrategies YhteiskuntatieteetLääke- ja terveystieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaSocial sciencesMedical and health sciencesHealth care services and policies Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Kyselyyn vastaajat olivat tutkimuskuntien terveyskeskuksien ja niiden terveysasemien johtajia ja vastuuhenkilöitä. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2003. Terveydenhuollon perustietoja selvitettiin kysymällä, onko terveyskeskuksen terveyspalvelut keskitetty yhteen toimipisteeseen vai onko niitä hajautettu, onko kunta jaettu väestövastuualueisiin ja onko terveyskeskuksessa käytössä omalääkärijärjestelmä. Tiedusteltiin myös, peritäänkö kunnassa terveyskeskusmaksua ja mitkä ryhmät saavat maksuttomia hammashuollon palveluja. Perusterveydenhuollon palveluihin liittyen kysyttiin myös, mitkä tahot järjestävät palvelut, onko palvelujen tuottajia kilpailutettu sekä mikä taho tekee päätöksen kunnassa/kuntayhtymässä siirtymisestä ostopalveluiden käyttöön terveydenhuoltopalveluissa ja kuka päättää, miltä tuottajalta palvelut ostetaan. Kyselyn toinen osa käsitteli perustietoja terveysasemasta. Kysyttiin, miten terveysasema on sijoittunut kunnan alueella, päivystääkö terveysasema, millainen on terveysaseman toimitilojen omistuspohja sekä maksaako terveysasema vuokraa käytössään olevista tiloista. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan terveysaseman sijoittumista eri ominaisuuksien osalta verrattaessa sitä muihin Suomen terveysasemiin. Kysyttiin myös terveysaseman työntekijöiden lukumäärää eri tehtävissä 31.12.1996. Perusterveydenhuollon palvelutuotantoa kartoitettiin kysymällä, mitä palveluja terveysasema tuottaa sekä arvioimaan niiden toimivuutta. Seuraavaksi kysely käsitteli perusterveydenhuollon ohjausta ja johtamista. Kysyttiin mm. mikä luottamuselin pääasiassa käsittelee kunnan tasolla terveysaseman palveluihin liittyviä asioita sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan edellä mainitun luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyviä ominaisuuksia. Tiedusteltiin myös, mille tai kenelle kuuluu kunnassa/kuntayhtymässä päätösvalta erilaisissa terveysaseman toimintaan vaikuttavissa asioissa ja miten vastaaja arvioisi eri tahojen vaikutusta terveysaseman toimintaan. Tämän osion lopuksi kysyttiin, onko terveysasemalla toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyjä ja onko terveysasemalla käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus sekä palvelun laatu ja vaikuttavuus olivat seuraavan osion aiheena. Vastaajalta kysyttiin, onko terveysasemalla otettu käyttöön palvelun laatua tai vaikuttavuutta kuvaavia tulosmittareita ja arviointijärjestelmiä tai muita tulosarviointiin liittyviä tunnuslukuja. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, mitkä tekijät estävät tai edistävät tulosmittauksen käyttöönottoa perusterveydenhuollossa ja miten tarpeellisena vastaaja näkee tuloksellisuuden mittaamisen tuottaman tiedon käyttömahdollisuudet eri toimintojen kehittämisessä. Tiedusteltiin myös, mitkä tekijät estävät ja edistävät palvelujen ja palveluyksiköiden välistä kilpailuttamista kunnassa. Kyselyn viimeinen osio käsitteli perusterveydenhuollon kehittämispolitiikkaa. Vastaajalta kysyttiin, millä toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla on tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen ja mitä muutoksia terveysasemalla on toteutettu. Vastaajaa pyydettiin myös antamaan arvio erilaisista terveysaseman toimintaan liittyvistä tekijöistä sekä arvioimaan eri resursointikohteiden tärkeyttä toiminnan kehittämisessä tällä hetkellä. Lopuksi kysyttiin, millaisiin asioihin kunnan/kuntayhtymän perusterveydenhuollon kehittämisen tulisi lähivuosina kohdistua sekä mikä vastaajan mielestä terveysaseman toiminnassa on hyvää ja missä on parantamisen varaa.The survey focused on primary health care in Finland, how Finnish municipalities organise, produce and manage the services, what kind of changes have been made, and what are the strategies for the future. This survey was aimed at health centre and health clinic managers and other management-level employees in the selected municipalities. Similar surveys were conducted in 2000 and 2003. Questions covered primary health care service provision, centralisation and decentralisation of health services, municipal health care costs, and purchasing and competitive tendering of health services. One topic pertained to the location and ownership of the health centre, the number of staff, and whether the staff were constantly on duty. The respondents were also asked to compare the health centres in their municipalities with other health centres in Finland. One topic pertained to the decision-making and management of primary health care in the municipality. Views were also probed on the use of performance measures, client satisfaction surveys, and client feedback. Finally, the development of primary health care service provision since 1992, the present state, and development policies for the future were charted. SuomiFinland SuomiFinland Poliittis-hallinnollinen aluePoliticalAdministrativeAreaPolitical-administrative areaPoliticalAdministrativeArea Suomen kunnatAhvenanmaaFinnish municipalitiesthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Korttila, Kirsi & Kukkanen, Leea (1999). Erilaistuuko kunnallinen perusterveydenhuolto?. Helsinki: Kuntaliitto - (KuntaSuomi2004 -tutkimuksia; nro 18 & Acta nro 112). Erilaistuuko kunnallinen perusterveydenhuolto? daF2177.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2177 2026-03-19T23:06:37Z ddi:codebook:2_5