2026-04-30T19:05:00Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

df4bd2ca790ee20779dd127dc0e717dc0106d9e5e92100ddab7e1f5195b70d43 2026-03-23T02:27:37Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish National Election Study 2011: Telephone Interviews among Swedish-speaking Voters Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Eduskuntavaalitutkimus 2011: ruotsinkieliset puhelinhaastattelut Finnish National Election Study 2011: Telephone Interviews among Swedish-speaking Voters Finnish National Election Study 2011: Telephone Interviews among Swedish-speaking VotersEduskuntavaalitutkimus 2011: ruotsinkieliset puhelinhaastattelut FSD2726urn:nbn:fi:fsd:T-FSD272610.60686/t-fsd2726FSD2726urn:nbn:fi:fsd:T-FSD272610.60686/t-fsd2726 Grönlund, Kimmo 0000-0001-9386-5043 Grönlund, Kimmo 0000-0001-9386-5043 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Eduskuntavaalitutkimus 2011: ruotsinkieliset puhelinhaastattelut eduskuntavaalitäänestäminenpuolueiden kannatuspoliittinen osallistuminenpoliittiset asenteetvaalitkansanedustajatvaalipiiritehdokkaatkieli ja kieletkielipolitiikkasuomenruotsalaisetruotsin kieliconstituencieslanguage policyparliamentary candidatesparliamentary electionspolitical attitudespolitical participationpolitical supportvoting YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesElections Tutkimuksessa kartoitettiin äänioikeutettujen poliittisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä liittyen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kokonaisaineisto kerättiin suomen- ja ruotsinkielisinä puhelinhaastatteluina, tämä aineisto sisältää ruotsinkielisissä haastatteluissa kerätyt tiedot. Suomenkielisten haastattelujen aineisto on arkistoitu numerolla FSD2673. Haastattelukysymykset ovat suurelta osin yhteneviä; ainoastaan kieleen liittyvien kysymysten asettelussa on eroavaisuuksia ja ruotsinkielisiltä on kysytty kieleen liittyen lisäkysymyksiä. Aineistot ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä. Aluksi kysyttiin vastaajan poliittisesta kiinnostuksesta sekä siitä, kuinka usein tämä keskustelee politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Seuraavaksi tiedusteltiin kokeeko vastaaja olevansa lähempänä jotakin tiettyä puoluetta muihin puolueisiin verrattuna, mikä tämä puolue on ja miten läheiseksi hän puolueen kokee. Tämän jälkeen esitettiin väittämiä, jotka liittyivät muun muassa äänestämiseen, kansanäänestyksiin, puolueiden toimintaan, demokratiaan, Suomen kahden kansalliskielen asemaan, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen. Seuraavaksi vastaajat arvioivat hallituksen suoriutumista tehtävässään viimeisen neljän vuoden aikana sekä luottamustaan erilaisiin tahoihin, kuten tasavallan presidenttiin, eduskuntaan, euroopan unioniin, poliittisiin puolueisiin, oikeuslaitokseen ja poliisiin. Lopuksi selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa 2011 kysymällä, kävivätkö vastaajat äänestämässä, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät ja oliko puolue vai ehdokas tärkeämpi valintaperuste. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaajien puoluevalintaan eduskuntavaaleissa 2011 vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät: puolueen edustajien esiintyminen television vaaliohjelmissa, vastaajan ammattiryhmän etujen ajaminen, puolueen puheenjohtaja, puolueen linja viime aikoina esillä olleissa kysymyksissä, puolueen onnistunut vaalikampanja sekä vastaajan halu osoittaa mieltä nykymenoa vastaan. Ruotsinkielisiltä kysyttiin lisäksi vielä, pitäisikö Ruotsalaisen kansanpuolueen olla ensisijaisesti kielipuolue, kuinka usein vastaajat yrittävät saada palvelua ruotsin kielellä, miten ruotsinkielisyys vaikuttaa ehdokkaan valintaan vaaleissa ja onko julkisia palveluita käytettäessä palvelu ruotsin kielellä vai lyhyt matka palvelupaikkaan vastaajille tärkeämpää. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, kunta, koulutusaste, uskonnollisuus, ammatti, elämänvaihe ja kotona käytetyt kielet.This survey charted the political views of eligible voters in the 2011 Finnish parliamentary elections. The data was collected in both Finnish and Swedish. This dataset contains the interviews in Swedish (see FSD2673 for the data on Finnish-speaking population). Questions in the interview are for the most part the same in both datasets; the questions about language policy differ somewhat and there are added questions about language for Swedish-speakers. The data is also available in Swedish. The respondents' interest in politics and frequency of discussing political and societal matters were first investigated. Views were probed on whether one political party felt closer than the others and how close this party felt. The respondents were asked to what extent they agreed with several statements relating to Finnish politics and society (e.g. whether important national issues should be decided in a referendum more often and whether the second official language should be an obligatory subject at school). Perceptions on the performance of the government and trust in different institutions and persons (e.g. the president, politicians, police) were examined. The final set of questions focused on the respondents' voting habits in the latest parliamentary elections. They were asked whether they had voted, when they had voted, to which party their candidate belonged, whether the party or candidate was more important when voting and how much certain reasons affected party choice. The Swedish-speaking respondents were further asked whether the Swedish People's Party in Finland should foremost be a party with a language agenda, how often they attempted to receive service in Swedish, whether language played any role when voting and whether service in Swedish or a short distance to public services was more important. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, highest level of education, religiosity, economic activity and occupational status, household composition, economic activity, financial circumstances of family, language spoken at home, proficiency in Finnish, language spoken at work or studies, and region (NUTS3). SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Äänioikeutetut eduskuntavaaleissa 2011AhvenanmaaFinnish citizens who had the right to vote in the 2011 parliamentary electionsthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection TodennäköisyysotantaProbabilityProbabilityProbability PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Gullblom, Emma (2016). Språkets betydelse för den finlandssvenska väljaren. Åbo: Åbo Akademi. Kandidatavhandling i statskunskap. Språkets betydelse för den finlandssvenska väljaren daF2726.por daF2726e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2726 2026-03-19T23:25:29Z ddi:codebook:2_5