2026-05-30T14:39:52Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

dec39b8933ff1742eb3d5a5d7f8796b60d0cd7ba13eb16e73714accca47e0028 2026-03-23T02:24:48Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Adults as Receivers of Help 1996 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Aikuiset avunsaajina 1996 Adults as Receivers of Help 1996 Adults as Receivers of Help 1996Aikuiset avunsaajina 1996 FSD1112urn:nbn:fi:fsd:T-FSD111210.60686/t-fsd1112FSD1112urn:nbn:fi:fsd:T-FSD111210.60686/t-fsd1112 Fågel, Stina Ritamies, Marketta Fågel, Stina Ritamies, Marketta Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Aikuiset avunsaajina 1996 auttaminenperheethyvinvointihyvinvointivaltiosukupolvetväestöarvotasenteetfinancial supportsocial welfaremoral valuesattitudesparent-child relationshipfamily members YhteiskuntatieteetPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSosiaalipolitiikkaSocial sciencesFamily life and marriageSocial welfare policy Tutkimuksessa selvitetään sukupolvien välistä avunantoa 18-46-vuotiaiden saaman avun näkökulmasta. Aluksi vastaajalta kysyttiin taustatietoja, kuten esim. sukupuolta ja siviilisäätyä. Tämän jälkeen kysyttiin mm. mikä oli tärkein syy lapsuudenkodista poismuuttoon ja kenen kanssa asuu tällä hetkellä. Tämän jälkeen kartoitetaan vastaajan koulutusta ja tämänhetkistä toimintaa. Myös mahdollisen puolison pääasiallista toimintaa ja ammattiasemaa kysyttiin. Tämän jälkeen tiedusteltiin talouden yhteenlaskettuja nettotuloja. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaajalle ja/tai puolisolle tapahtunut eräitä muutoksia viimeisen vuoden aikana. Näitä olivat mm. opiskelun aloittaminen, asunnon osto, työpaikan menettäminen ja lapsen syntymä. Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin taustatietoja hänen ja hänen puolisonsa lapsuudenperheestä. Useat kysymykset koskivat vastaajan lähisukulaisia (isä, äiti, isäpuoli, äitipuoli, puolison isä, puolison äiti, puolison isäpuoli ja puolison äitipuoli). Heitä koskien kysyttiin mm. syntymävuotta, siviilisäätyä, peruskoulutusta, ammattia ja senhetkistä terveydentilaa. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajan sisarusten lukumäärää, syntymävuotta ja sukupuolta. Puolison osalta kysyttiin mm. sisarusten lukumäärää. Loput kysymykset kartoittivat yhteydenpitoa ja saatua apua. Kysyttiin esim. kuinka kaukana lähisukulaiset asuvat, kuinka usein on puhelinyhteydessä heihin, kuinka usein oli tavannut heitä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja mihin yhteydenpito heidän kanssaan perustuu. Tämän jälkeen kysyttiin mm. arviota lähisukulaisten taloudellisesta tilanteesta ja sitä, ketkä olivat auttaneet vastaajaa missäkin asiassa viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja miten vastaaja oli kokenut avun. Sitten kysyttiin esim. millaisissa eri elämänvaiheissa vastaaja oli saanut taloudellista apua omilta vanhemmilta ja puolison vanhemmilta. Tämän jälkeen kysyttiin mahdollisista sosiaalietuuksista ja tulonsiirroista. Lisäksi vastaajalta kysyttiin miten hän haluaisi pääasiallisen vastuun mm. lasten ja vanhusten hoidon osalta lähitulevaisuudessa jakautuvan. Vaihtoehtoina olivat yhteiskunta, yksityiset, järjestöt/kirkko ja perhe/suku. Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin mm. arviota miten avuntarve tulee seuraavien vuosien aikana muuttumaan ja onko hän itse auttanut lähisukulaisia viimeksi kuluneen vuoden aikana mm. kotiaskareissa ja neuvoissa. Seuraavaksi kysyttiin tärkeimmistä elämänalueista ja lähisukulaisten vapaa-ajan toiminnoista. Tämän jälkeen kysyttiin minkälaisilla paikkakunnilla on asunut. Lopuksi kysyttiin ovatko vastaajan lähisukulaiset viimeksi kuluneen vuoden aikana joutuneet huolehtimaan omista ikääntyvistä vanhemmistaan ja viimeisessä kysymyksessä tiedusteltiin vastaajan suhtautumista yleensä vanhempien ja aikuisikäisten lasten väliseen yhteistyöhön.The survey studied how different generations help each other in Finland, focusing on help received by Finnish adults aged 18-46. The respondents were asked what was the main reason for moving away from their childhood home, and with whom they lived at the time of the survey. They were also asked whether certain changes had occurred in their life or in the life of their spouse during the past year (e.g. starting studying, buying an apartment, losing a job, birth of a child). Further questions covered communication and help received: how far the close relatives lived, how often the respondents communicated with them on the phone, how often they had met with them during the past year, what was the basis of being in contact with them, etc. The respondents were asked to give an estimate of the economic position of the close relatives who had helped them, in what matters they had received help during the past year, and how they had experienced this help. The respondents were asked in what kinds of phases of life they had received financial help from their parents and those of the spouse. Welfare benefits and income transfers received were surveyed. The respondents were asked how they thought the main responsibility for the care of children and the elderly should be divided in the near future: whether society, private organisations/church, or family/relatives shoud be responsible for that. After this, the respondents were asked for an estimate of how the need for help will change in the coming years, and whether they had helped close relatives during the past year with, for instance, household chores or by giving advice. The most important areas in the respondents' lives and leisure activities of their close relatives were charted. The respondents were asked in which types of communities they had lived, and whether their close relatives had had to take care of their ageing parents during the past year. In conclusion, opinions on co-operation between parents and grown-up children in general were surveyed. Background variables included the respondent's gender, marital status, education, own and spouse's economic activity, household income, information about the respondent's and spouse's family (e.g. number and gender of siblings, education, occupation, parents' health at the moment). SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18 - 45-vuotiaat Suomessa asuvat suomenkieliset henkilötAhvenanmaaFinnish-speaking persons aged 18-45 years living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.Users of the data shall send Väestöliitto [Family Federation of Finland] a copy of all research publications based on or using the data. Publications shall be sent to the mail address: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI, FINLAND. Majamaa, Karoliina (2011). Dismissed intergenerational support? New social risks and the economic welfare of young adults. Journal of Youth Studies 14(6), 729-743. DOI:10.1080/13676261.2011.588942 Dismissed intergenerational support? New social risks and the economic welfare of young adults 10.1080/13676261.2011.588942 Ritamies, Marketta & Fågel, Stina (1998). Aikuiset avunsaajina. Hki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Julkaisusarja D; 33. Aikuiset avunsaajina daF1112.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1112 2026-03-19T23:33:46Z ddi:codebook:2_5