2026-05-01T01:11:08Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

dd7f53b24cec1eafb7d13be9237eae1d3ac9119248a03ac33e38cbbe2ab09283 2026-03-23T02:24:41Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish EU Attitudes 2001 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: EVAn EU-asennetutkimus 2001 Finnish EU Attitudes 2001 Finnish EU Attitudes 2001EVAn EU-asennetutkimus 2001 FSD1059urn:nbn:fi:fsd:T-FSD105910.60686/t-fsd1059FSD1059urn:nbn:fi:fsd:T-FSD105910.60686/t-fsd1059 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Yhdyskuntatutkimus Centre for Finnish Business and Policy Studies (EVA) Yhdyskuntatutkimus Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive EVAn EU-asennetutkimus 2001 Euroopan unioniEurooppaasenteetmielipiteetlaajeneminenvaikutuksettulevaisuusrahapolitiikkaEMUEU-politiikkataloudellinen integraatioeuroeconomic integrationEuropean integrationEuropean monetary systemEuropean Unionmonetary policyNATOsingle European currencyenlargement YhteiskuntatieteetValtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueetKansainvälinen politiikka ja järjestötPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetTalousjärjestelmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyöSocial sciencesGovernment, political systems and organisationsInternational politics and organisationsPolitical behaviour and attitudesEconomic systems and development EVAn EU-asennetutkimus 2001 kartoittaa, mitä Suomessa ajatellaan EU-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista. Vastaajilta kysyttiin aluksi, kuinka kiinnostuneita he ovat Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista tai kuinka aktiivisesti Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita tulee seurattua ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat tuntevansa EU-asioita. Lisäksi tiedusteltiin, millaista toimintalinjaa ja kehittämistavoitteita Suomen pitäisi ajaa unionin jäsenmaana. Vastaajia pyydettiin esimerkiksi kertomaan pitäisikö Suomen keskittyä pääasiassa kansallisten etujensa hoitamiseen vai koko unionia koskeviin kysymyksiin. Suomalaisten näkemyksiä Euroopan unionin vaikutuksista selvitettiin kysymyksillä elintasosta, verotuksesta, hyvinvointipalveluista, tasa-arvosta, Suomen suhteesta ulkomaihin, yhteiskuntamoraalista ja eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten asemasta. Yhtenä teemana oli myös EU:n laajentuminen Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia seurauksia tästä laajenemisesta voisi olla. Lisäksi haluttiin tietää, miten vastaajat suhtautuivat Suomen NATO-jäsenyyteen erilaisissa tilanteissa, kuten jos Baltian maatkin liittyvät puolustusliittoon, mikäli Ruotsi liittyy tai mikäli Baltian maat ja Ruotsi liittyvät. Unionin laajentumisen lisäksi vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä unionin tiivistymisestä eli taloudellisen ja poliittisen yhteistyön lisäämisestä ja lainsäädännön yhtenäistämisestä. Euroon liittyen kysyttiin muun muassa uuteen valuuttaan totuttelemisen vaikeudesta tai helppoudesta, markasta luopumisen merkityksestä suomalaisen identiteetin kannalta sekä matkustamisen ja ostosten teon yksinkertaistumisesta. Lisäksi kyseltiin vastaajien käsitystä euron vaikutuksesta EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuuteen ja euron vaikutuksesta kansainväliseen talouteen. Taustatietoina olivat tiedot vastaajien sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, toimialasta ja kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta vastaajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey studies what Finns think about the EU membership and its effects. The respondents were asked how interested they were of matters connected to Finland's membership in the EU, how actively they followed these matters and how well-informed of them they considered themselves to be. They were also asked what kind of policy and development goals Finland should promote as a member of the union. For example, the respondents were asked to comment on whether Finland should concentrate on advancing its own national interests or on issues concerning the whole union. Finns' opinions about the effects of the EU were examined with questions about the standard of living, taxation, social services, the equality between men and women, Finland's relations with foreign countries, public morals, and the status of persons belonging to various socio-economic groups. One theme was EU's enlargement to Eastern and Western Europe and the Baltic Countries. The respondents were asked to evaluate what kind of consequences the enlargement might have. The respondents' attitude towards Finland's membership in NATO under different conditions was canvassed. The conditions mentioned included the Baltic Countries joining NATO, Sweden joining or both the Baltic Countries and Sweden joining. Their opinions about the integration of European Union, that is, increasing the economical and political cooperation and unifying the legislation, were also surveyed. In connection with the euro, the respondents were asked whether they found it easy or difficult to get used to the new currency, whether Finnish identity is affected by the renunciation of the national currency, and whether travel and shopping has become easier. Opinions on the effects of euro on the international economy, or on the sense of togetherness between the citizens of EU countries were also surveyed. Background variables included the respondents' gender, age group, size of municipality of residence, province of residence, level of education, occupational group, industry of employment, membership in a trade union, and which party R would vote for if the parliamentary elections were held at that moment. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 - 70-vuotias väestöAhvenanmaaFinnish population aged 18-70the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Haavisto, Ilkka (2024). Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 135. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/06/eva-analyysi-no-135.pdf [viitattu 30.8.2024]. Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin Haikonen, Jyrki & Kiljunen, Pentti (2003). Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003. Helsinki: Taloustieto. EVA-raportti. Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003 Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 28.5.2024.https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan Suomi, EU ja maailma. Suomalaisten EU-kannanotot 2002 (2002). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Suomalaisten EU-kannanotot 2002 daF1059.por daF1059e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1059 2026-03-19T23:28:49Z ddi:codebook:2_5