2026-04-15T16:08:33Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

dd57a59a9e3bfc9493a52f9105374865bf3652a9c6a5f25230fd4928c4284513 2026-03-23T02:27:25Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer 2009 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Työolobarometri 2009 Finnish Working Life Barometer 2009 Finnish Working Life Barometer 2009Työolobarometri 2009 FSD2648urn:nbn:fi:fsd:T-FSD264810.60686/t-fsd2648FSD2648urn:nbn:fi:fsd:T-FSD264810.60686/t-fsd2648 Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus Ministry of Employment and the Economy Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Työolobarometri 2009 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdelamayhteistoimintamenettelyautonomy at workdiscriminationemployeesemployment contractsjob characteristicsjob satisfactionjob securityoccupational trainingpersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsarrangement of working timeeconomic recessionworkloads YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2009. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2009) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2009 uudeksi teemaksi mukaan on otettu taantuman vaikutukset työpaikoilla ja tätä täydentävät tiedot yhteistoimintalain toteutumisesta työpaikoilla. Lisäksi työpaikkojen työelämän laadun ja niiden menestyksen välistä yhteyttä on tutkittu tarkemmin.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay systems, satisfaction with the job, employment security, training and development, capacity to work, and bullying and discrimination at work. The year 2009 study contained new questions on cooperation negotiations. First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts, and tasks during the past 12 months, and whether people had been or transferred to other units. A number of questions pertained to co-operation negotiations, their process and results. Further questions covered team work, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Incidents of bullying and violence were charted. Next set of questions investigated the respondent's autonomy at work and other job characteristics, overtime and its compensation, flexible working time arrangements, and R's membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training etc were explored as well as pay and bonus systems, and satisfaction with pay. Psychosocial working environment was charted with a number of questions, for instance, whether employees were treated equally, was there support for trying new things and so on. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. The respondents' participation in job-related training and development was investigated. One theme pertained to job satisfaction. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to staff sufficiency, organisation of work, access to information, physical or mental stress etc. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Views were probed on the employer's financial situation, effects of the economic recession on the workplace, employment situation in Finland and possible changes in working life. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, and estimate of own mental and physical capacity to work. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender and type of contract was explored. Background variables included the respondent's age, gender, major region (NUTS2), type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, weekly working hours, and additional jobs. Information on age, gender, major region, type of municipality and education level were obtained from registers. The other background variables were obtained from the Labour Force Survey 2009 telephone interviews which were often conducted together with the Finnish Working Life Barometer interview. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Karhinen-Soppi, Anu (2013). Työpaikkakiusaaminen työhyvinvointiongelmana.Tutkielma henkisen ja fyysisen työpaikkakiusaamisen sekä työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä terveydenhuollossa, sosiaalialalla ja opetusalalla. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Yhteiskuntatieteiden laitos. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Työpaikkakiusaaminen työhyvinvointiongelmana.Tutkielma henkisen ja fyysisen työpaikkakiusaamisen sekä työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä terveydenhuollossa, sosiaalialalla ja opetusalalla Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26. Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013 Kunta-alan työolobarometri 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2009 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/1414/Kunta-alan_tyoolobarometri_2009.pdf [viitattu 13.7.2012]. Kunta-alan työolobarometri 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2009 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273. Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä Laukkanen, E. (2012). Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Työelämän tutkimus 2/2012, 188-197. Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189. Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä Silvennoinen, H. & Nori, H. (2013). Työelämän koulutuksen etujoukko. Teoksessa: Työelämän tutkimuspäivät 2012. Suomella töissä? Kestämistä ja kestävyyttä (toim. Virkajärvi, Marjukka), 235-252. Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4/2013. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Työelämän tutkimuskeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9063-7 Työelämän koulutuksen etujoukko URN:ISBN:978-951-44-9063-7 Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura. Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199. In the Margins of Workplace Learning Uronen, Katri (2012). Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010 Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2010). Työolobarometri. Lokakuu 2009. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 34/2010. Työolobarometri. Lokakuu 2009 daF2648.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2648 2026-03-19T23:22:49Z ddi:codebook:2_5