2026-05-25T12:54:24Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

db40f13cca7ea3f591809e82040652302cb41a67701d5fd4b26ac1f70084f0d3 2026-03-23T02:28:31Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2015 EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015 EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2015EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015 FSD3001urn:nbn:fi:fsd:T-FSD300110.60686/t-fsd3001FSD3001urn:nbn:fi:fsd:T-FSD300110.60686/t-fsd3001 Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) Finnish Business and Policy Forum (EVA) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive EVA Survey on Finnish Values and Attitudes 2015 arvotasenteetVenäjäterveydenhuoltoturvallisuusrakennemuutospäätöksentekohyvinvointiyrityksetEuroopan integraatiojohtajuusverotustyöelämäbusinessesdecision makingEuropean integrationhealth servicesleadershipoccupational lifeparliamentary electionsnational securitytaxationwell-being (society) YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetTalousjärjestelmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyöSocial sciencesSocial behaviour and attitudesPolitical behaviour and attitudesEconomic systems and development Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat johtajuus, työ, verotus ja turvallisuus. Aluksi esitettiin useita väittämiä työelämästä, yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta, jotka käsittelivät muiden muassa verotusta, yrittämistä, valtionvelkaa, julkisia palveluita, globaalistumista, ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa. Tulossa olevia eduskuntavaaleja käsittelivät kysymykset tulevan hallituksen toiminnan painotuksista. Lisäksi vastaajat arvioivat miten eri kuvaukset tai ominaisuudet, kuten talouden osaaja, kansan eheyttäjä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva osaaja, sopivat kuvaamaan mahdollista tulevaa pääministeriä eli Antti Rinnettä, Juha Sipilää, Timo Soinia tai Alexander Stubbia. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa Suomen heikkoon päätöksentekokykyyn ja johtajuusvajeeseen. Lueteltuja tekijöitä olivat mm. päättäjien kokemattomuus, puoluekentän hajanaisuus, pääministerin liian heikko asema ja byrokratian liian vahva asema. Vastaajilta kysyttiin verotuksen, verojärjestelmän ja veromuotojen muutostarpeista. He arvioivat työtä ja työelämää koskevien kehitysilmiöiden etenemistä lähivuosina. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä hyvinvointivaltion rahoituksesta. Rahoituksen on sanottu edellyttävän sitä, että Suomessa on jatkossa tehtävä tavalla tai toisella enemmän työtä. Tähän liittyen vastaajilta tiedusteltiin, miten hyvinä tai huonoina he pitäisivät erilaisia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi kysyttiin suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta, vastaajien käyttämistä terveyspalveluista ja koetusta terveydentilasta. Edelleen tiedusteltiin vastaajien Venäjään liittyviä mielikuvia, kuten hyvä naapuri ja yhteistyökumppani, merkittävä sotilaallinen uhka sekä osa eurooppalaista kulttuuripiiriä. Lopuksi kartoitettiin suhtautumista EU-jäsenyyteen ja mielipiteitä rahayksikön vaihtamisesta markasta euroon. Haluttiin myös tietää, onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, asuinkunnan koko, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.The main themes of the survey were leadership, work, taxation and security of Finland. First, the respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to, for instance, political parties and the political system, science and technology, employment, economic growth, taxation, changes in society, health care, environment, entrepreneurship, public services, Finland's foreign relations, NATO membership, regulation of alcohol, social services, national debt, etc. Regarding the parliamentary elections of 2015, the respondents were asked what the new government should focus on (e.g. lowering taxation, increasing funding for education, crime prevention, cutting public expenditure) and how well certain characteristics and descriptions (e.g. "patriotic, always promotes Finland's interests") applied to the four prime minister candidates (Antti Rinne, Juha Sipilä, Timo Soini, Alexander Stubb). Opinions were charted on why Finland's capacity for decision-making has been poor. Reasons mentioned included, for instance, the inexperience of decision-makers, politicians' fear of media reaction and negative publicity, shift of decision-making to the EU, and the strong role of bureaucracy. Regarding taxation, the respondents' opinions were surveyed on statements about tax policy (e.g. "On the whole, taxation in Finland is too high", "Taxation should not be lowered if it leads to weakening social security and public services") and which taxes should be increased and decreased. Views on the likelihood of certain future developments in occupational life were investigated. The respondents were also asked which ways of increasing the amount of work done in Finland they regarded acceptable in order to finance the welfare state (e.g. increasing weekly working hours, raising retirement age). Self-perceived health status and use of private and public health services were surveyed as well as opinions on the quality of health services in Finland. The respondents were asked how well certain characteristics/descriptions applied to Russia (e.g. "good neighbour and associate", "centralised dictatorship"). Relating to the European Union, opinions were charted on Finland's EU membership and the currency change to euro. The respondents were also asked whether the EMU membership and the euro were advantageous or disadvantageous to Finland in the economic situation at the time of the survey, and whether they would have voted for or against Finland's EU membership if a referendum had been held at the time of responding. Background variables included the respondent's gender, year of birth, region of residence (NUTS3), basic and vocational education, economic activity and occupational status, industry of employment, political party choice if parliamentary elections were held at the time of survey, membership in a trade union, self-perceived social class, and number of inhabitants in the municipality of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomen 18 - 70-vuotias väestöAhvenanmaaPeople aged between 18 and 70 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alpimaa, Markku (2020) Talouspoliittiset asennemuutokset Suomessa vuosina 1984-2020 EVA:n arvo- ja asennetutkimusten valossa. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201223102803 Talouspoliittiset asennemuutokset Suomessa vuosina 1984-2020 EVA:n arvo- ja asennetutkimusten valossa URN:NBN:fi-fe20201223102803 Apunen, Matti & Haavisto, Ilkka & Sipola, Johanna & Toivonen, Sarianna (2015). Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015. EVA Raportti 1/2015. Helsinki: Taloustieto. Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015 Erola, Marko & Haavisto, Ilkka & Hokkanen, Eveliina & Kauhanen, Antti & Koskinen, Seppo & Malm Lindberg, Henrik & Makkula, Janne & Vihriälä, Vesa (2018). Työn uudet ehdot raportti. Miten avaamme työmarkkinoiden umpisolmut? [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Raportti. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/04/eva_raportti_tyon_uudet_ehdot.pdf [viitattu 29.6.2018]. Työn uudet ehdot raportti. Miten avaamme työmarkkinoiden umpisolmut? Häkkinen, Sini (2016). Pakko-ottoja vai avain sivistykseen. Suomalaisten mielipiteet verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Pakko-ottoja vai avain sivistykseen. Suomalaisten mielipiteet verotuksen oikeudenmukaisuudesta Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 16.4.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/04/16/suomalaiset-eivat-lampene-veronkiristyksille-mutta-pakkoraossa-valitsevat-mieluummin-kulutusverot-kuin-palkkaverot/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset eivät lämpene veronkiristyksille, mutta pakkoraossa valitsevat mieluummin kulutusverot kuin palkkaverot Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 24.8.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/08/24/suomalaiset-haluavat-hyvinvointivaltion-mutta-kustannukset-voisi-mieluusti-maksaa-joku-muu/ [viitattu 30.8.2024]. Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion, mutta kustannukset voisi mieluusti maksaa joku muu Lauronen, Sanna (2018). Turvallinen Nato? Suomalaisten YYA- ja EU-sukupolvien väliset erot Nato-kannatuksessa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Turvallinen Nato? Suomalaisten YYA- ja EU-sukupolvien väliset erot Nato-kannatuksessa Mattiniemi, Inka (2022) Turvattomana Venäjän kainalossa? Suomalaisten Venäjä-asenteet ja inhimillinen turvallisuus. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Turvattomana Venäjän kainalossa? Suomalaisten Venäjä-asenteet ja inhimillinen turvallisuus Metelinen, Sami (2024). Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 4.6.2024. https://www.eva.fi/blog/2024/06/04/suomalaiset-tyytyvaisia-euroon-poliitikot-halutaan-pitaa-loitolla-rahapolitiikasta/ [viitattu 3.9.2024]. Suomalaiset tyytyväisiä euroon - poliitikot halutaan pitää loitolla rahapolitiikasta Männikkö, Veikko (2023). "Hur har den finländska Natoopinionen utvecklats? En analys på hur den finländska Natoopinionen fluktuerat och vilka faktorer som skapar stöd på individnivå". Valtiotieteiden pro gradu-tutkielma. Vaasa: Åbo Akademi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124672 "Hur har den finländska Natoopinionen utvecklats? En analys på hur den finländska Natoopinionen fluktuerat och vilka faktorer som skapar stöd på individnivå" URN:NBN:fi-fe20230913124672 Penttilä, Katariina (2017). Ympäristöhuolen muutos ja sukupuolittuneisuus Suomessa 1986 - 2013. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian kandidaatin tutkielma. Ympäristöhuolen muutos ja sukupuolittuneisuus Suomessa 1986 - 2013 daF3001.por daF3001e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3001 2026-03-19T23:01:29Z ddi:codebook:2_5