2026-06-13T06:40:07Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

d89030b63ed99e73291c390a64a48479d09ce2fc15053e8febaf0143e4e95ccb 2026-06-02T13:21:53Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Opinions on Social Policy and Public Services 1993 Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 Opinions on Social Policy and Public Services 1993Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 FSD1212urn:nbn:fi:fsd:T-FSD121210.60686/t-fsd1212FSD1212urn:nbn:fi:fsd:T-FSD121210.60686/t-fsd1212 Ervasti, Heikki 0000-0002-3631-2167 Kangas, Olli 0000-0002-7343-6337 Ervasti, Heikki 0000-0002-3631-2167 Kangas, Olli 0000-0002-7343-6337 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Opinions on Social Policy and Public Services 1993 mielipiteetsosiaalipolitiikkajulkinen sektoriyksityinen sektorikolmas sektorijulkiset menotetujärjestötyhteiskuntaluokatammattiryhmätpalveluttulonsiirrotsosiaaliturvasupistaminenverotuspalvelumaksuttarveharkintamanipulaatioattitudessocial welfarepublic sectorprivate sectorsocial economypublic expenditurepublic servicessocial policysocial servicessocial securitytaxation YhteiskuntatieteetSosiaalipolitiikkaTalouspolitiikka, julkiset menot ja tulotSocial sciencesSocial welfare policyEconomic policy, public expenditure and revenue Tutkimuksessa selvitettiin kahdeksan eri työmarkkinajärjestön jäsenten suhtautumista hyvinvointivaltioon tiukentuneissa taloudellisissa olosuhteissa. Aineisto kerättiin kahdella lomakkeella, joista toisessa alkuosan väitteitä oli manipuloitu (muuttujat q1, q11, q12, q13, q19, q21, q26). Joissakin väitteissä oli muutettu yksi sana, toisissa pidempi ajatuskulku. Manipulointi perustui ajatukseen, että ihmisen toimintaan vaikuttavat itsekkäät tavoitteet, yhteisvastuullisuutta korostavat sosiaaliset normit ja riittävä tietämys aiheesta. Väitteitä esitettiin julkisesta sektorista ja sosiaalipolitiikasta, toimeentuloeroista, julkisten palveluiden sekä sosiaaliturvan tasosta ja rahoituksesta, verotuksesta, eläkkeistä ja vaihtoehtoisista tavoista tuottaa palveluita. Lisäksi vastaajia pyydettiin tutkimuksessa arvioimaan, kuinka paljon on itse hyötynyt julkisen sektorin eduista ja palveluista. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä yksityisen eläkevakuutuksen hankkimisesta, palvelumaksujen tasosta, tulonsiirtojen tarveharkinnasta ja sosiaaliturvan riittävästä tasosta. Lisäksi tiedusteltiin ensisijaista keinoa julkisten menojen tasapainottamiseksi (verotuksen korottaminen, rahan lainaaminen, menojen karsiminen vai käyttäjämaksujen nostaminen). Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä julkisista menoista voitaisiin säästää sekä mitä palveluita ja tulonsiirtoja karsia. Lisäksi kysyttiin, mikä taho (mm. valtio/kunnat, yksityiset laitokset/työnantaja, perhe ja sukulaiset) soveltuisi parhaiten hoitamaan eri palveluita. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, perhetyyppi, perus- ja ammatillinen koulutus, ammatti, sektori, jolla työskentelee, bruttokuukausitulot, politiikan seuraaminen, etujärjestöön kuuluminen ja sen toimintaan osallistuminen sekä puolue, jota äänestäisi, jos nyt olisi eduskuntavaalit.The survey studied Finnish trade union members' attitudes towards the welfare state in a difficult economic situation. The data were collected with the help of two questionnaires, in the second of which statements were manipulated (variables q1, q11, q12, q13, q19, q21, q26). In some statements only one word had been changed, in others a line of thought. The manipulation was based on the theory that selfish goals, social norms which emphasize solidarity and sufficient knowledge of the subject influence people's behaviour. The respondents were asked whether they agreed or disagreed with the statements covering topics such as social security benefits, social policy, taxation, public services, pensions, unemployment benefits, privatizing public services and financing public expenditure. The respondents were asked how much they themselves had benefited from public sector benefits and services. The survey charted opinions on the likelihood of respondents taking a supplementary pension if statutory pension schemes were cut. Opinions on how to rein in public spending were canvassed: introduce service fees, increase taxation, introduce means-tested benefits, cut services. The respondents were asked which services, social security benefits or parts of social insurance could be cut. Opinions on who should take care of certain services were canvassed; options included the public, private and third sectors, neighbours and relatives. One question surveyed what a sufficient level for different social security benefits would be (as percentage of wages). Background variables included the respondents' sex, age, type of household, basic and vocational education, occupation, monthly gross income, interest in politics, trade union, activity in trade union and party preference. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Kahdeksan suomalaisen työmarkkinajärjestön (Suomen elintarviketyöntekijöiden liitto, Metallityöväenliitto, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö TEHY, Pankkitoimihenkilöliitto, Suomen teollisuustoimihenkilöliitto, Teknisten liitto, Maataloustuottajien keskusliitto ja Suomen ekonomiliitto) työikäiset jäsenet.Working age members of eight Finnish trade unions (Finnish Food Worker's Union, Union of Health and Social Care Services, Finnish Bank Employee's Union, Union of Salaried Employees in Industry in Finland, Technical Employee's Union, The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners, The Finnish Association of Graduates in Economic and Business Administration, The Finnish Metalworkers' Union). KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1993). Yhteiskuntaluokat ja sosiaaliturvan suunta. Talous & yhteiskunta 21(3), 40-56. Yhteiskuntaluokat ja sosiaaliturvan suunta Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1994). Ammattiryhmät ja hyvinvointivaltio: tutkimus kahdeksan etujärjestön sosiaalipoliittisista asenteista. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Sarja B;3. Ammattiryhmät ja hyvinvointivaltio: tutkimus kahdeksan etujärjestön sosiaalipoliittisista asenteista Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1995). Class bases of universal social policy: pension policy attitudes in Finland 1993. European Journal of Political Research, 27(3), 347-367. Class bases of universal social policy: pension policy attitudes in Finland 1993 Ervasti, Heikki (1993). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltion vaihtoehdot. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Sarja A; 3. Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltion vaihtoehdot Ervasti, Heikki (1994). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointipalvelut. Sosiologia 31(4), 274-287. Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointipalvelut Forma, Pauli (1996). Etuuksiini ei kosketa: universalismi, rationaalisuus ja tulonsiirtojen legitimiteetti. Janus 4 (1), 3-21. Etuuksiini ei kosketa: universalismi, rationaalisuus ja tulonsiirtojen legitimiteetti Forma, Pauli (1999). Interests, Institutions and the Welfare State: Studies on Public Opinion Towards the Welfare State. Helsinki: Stakes. National Research and Development Centre for Welfare and Health, Research Report; 102. Interests, Institutions and the Welfare State: Studies on Public Opinion Towards the Welfare State Kangas, Olli (1994). Tarveharkinta ja yhteiskuntaluokat: pohjoismaisen universalismin tausta. Janus 2(1), 25-35. Tarveharkinta ja yhteiskuntaluokat: pohjoismaisen universalismin tausta Kangas, Olli (1995). Metsä vastaa miten huudetaan: kysymysten muotoilun vaikutus mielipiteisiin. Politiikka 37(2), 128-137. Metsä vastaa miten huudetaan: kysymysten muotoilun vaikutus mielipiteisiin Kangas, Olli (1995). Who is the foe of means-testing?: attitudes on means-testing in Finland. Turku: University of Turku. University of Turku. Department of Social Policy. Series B;5. Who is the foe of means-testing?: attitudes on means-testing in Finland daf1212.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1212 2026-03-19T23:36:49Z ddi:codebook:2_5