2026-05-30T16:53:39Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

d1639da1d07ac72e276dc32f73ce6cb8d2ee1f4fdc794f51ae6fde7bdde5eb77 2026-03-23T02:30:47Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Digital Gaming, Work and Health Survey 2022 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Pelaaminen, työ ja terveys -kysely 2022 Digital Gaming, Work and Health Survey 2022 Digital Gaming, Work and Health Survey 2022Pelaaminen, työ ja terveys -kysely 2022 FSD3673urn:nbn:fi:fsd:T-FSD367310.60686/t-fsd3673FSD3673urn:nbn:fi:fsd:T-FSD367310.60686/t-fsd3673 Karhulahti, Veli-Matti 0000-0003-3709-5341 Vahlo, Jukka 0000-0001-5835-5945 Munukka, Matti 000-0003-3101-466X Koskimaa, Raine 0000-0002-1492-4074 von Bonsdorff, Mikaela 0000-0001-8530-5230 Karhulahti, Veli-Matti 0000-0003-3709-5341 Vahlo, Jukka 0000-0001-5835-5945 Munukka, Matti 000-0003-3101-466X Koskimaa, Raine 0000-0002-1492-4074 von Bonsdorff, Mikaela 0000-0001-8530-5230 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. 200349312397200349312397 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Pelaaminen, työ ja terveys -kysely 2022 työkykyliikuntadigihyvinvointityöasenteetdigitaaliset pelitpelaaminenkokemuksetpelitajankäyttörahankäyttöongelmapelaaminenterveydentilarahapelitexercise (physical activity)psychological well-beinghealth statusemployeeslabour and employmentattitudesdigital gamestime budgetsgamblingmoneyaddiction YhteiskuntatieteetYleinen terveydentila ja hyvinvointiTietoyhteiskuntaVapaa-aika, matkailu ja urheiluSocial sciencesGeneral health and well-beingInformation societyLeisure, tourism and sport Aineistossa kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia, työntekoa ja videopelaamista. Osa vastaajista on vastannut myös vuonna 2021 toteutettuun vastaavanlaiseen kyselyyn: FSD3689 Pelaaminen, työ ja terveys -kysely 2021. Molempiin kyselyihin vastanneet (n=492) on mahdollista yhdistää vuoden 2021 kyselyyn satunnaisen tunnistemuuttujan avulla. Aluksi vastaajilta kysyttiin koetusta terveydentilasta ja elämänlaadusta, jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään digitaalisten pelien pelaamista. Heiltä kysyttiin peliaiheisiin asioihin käytetystä ajasta, pelaamisen taustalla olevista syistä sekä pelaamisen seurauksista. Lisäksi heiltä tiedusteltiin rahapelaamisesta sekä liikunnan määrästä. Pelaamattomilta vastaajilta kysyttiin erikseen, miksi he eivät pelaa digitaalisia pelejä. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien käsitystä itsestään ja hyvinvoinnistaan. Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan omaa huolestuneisuuttaan ja ahdistuneisuuttaan. Tämän jälkeen tiedusteltiin muun muassa koetusta alakulosta, yksinäisyydestä, tulevaisuususkosta sekä oman arvon tunteesta. Lopuksi kysyttiin myös työstä palautumisesta sekä tämänhetkisestä työkyvystä. Kysely lisältää seuraavat mittarit: Gaming addiction scale (GAS7), Internet Gaming Disorder Test (IGDT10), Gaming disorder test (GDT), Problem gaming test (THL1), PROMIS General Mental Health (GMH-2), PROMIS General Physical Health (GPH-2), Work ability index (WAI), Work recovery question (WR), Perceived loneliness (PL), Pathological gambling (BBDS), General anxiety disorder scale 2 (GAD-2) ja Beck Depression Inventory (BDI). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, työllisyystilanne sekä alue, jolla asuu.The survey charted the wellbeing of Finnish employees, their work and digital gaming. Some respondents have also answered a similar survey conducted in 2021: FSD3689 Digital Gaming, Work and Health Survey 2021. Respondents of the both surveys (n=492) can be matched using a randomized identification variable in the data. In the survey, the respondents were first asked about their perceived health and quality of life, before moving on to digital gaming. They were asked about the time they spent on gaming-related issues, the reasons behind their gaming and the consequences of gaming. They were also asked about gambling and the amount of physical activity. The non-gaming respondents were asked why they do not play digital games. Next, respondents were asked about their views on themselves and their well-being. Respondents were asked to evaluate their own levels of worry and anxiety. This was followed by questions on factors such as perceived melancholy, loneliness, belief in the future and sense of self-worth. The survey includes the following measurement indicators: Gaming addiction scale (GAS7), Internet Gaming Disorder Test (IGDT10), Gaming disorder test (GDT), Problem gaming test (THL1), PROMIS General Mental Health (GMH-2), PROMIS General Physical Health (GPH-2), Work ability index (WAI), Work recovery question (WR), Perceived loneliness (PL), Pathological gambling (BBDS), General anxiety disorder scale 2 (GAD-2) and Beck Depression Inventory (BDI). Background variables included the respondent's age, gender, employment status and NUTS3 region of residence. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Yli 16-vuotiaat vuotiaat Suomen kansalaisetFinnish citizens aged 16 and over KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotantaProbability.Cluster.StratifiedRandomProbability: Cluster: Stratified randomProbability.Cluster.StratifiedRandom Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Amendola, S. (2023). Commentary on Karhulahti et al.(2022): Exploring gaming disorder from the harmful dysfunction analysis perspective. Addiction Research & Theory, 31(3), 168-169. https://doi.org/10.1080/16066359.2023.2173743 Commentary on Karhulahti et al.(2022): Exploring gaming disorder from the harmful dysfunction analysis perspective 10.1080/16066359.2023.2173743 Billieux, J., & Fournier, L. (2023). Commentary on Karhulahti et al.(2022): addressing ontological diversity in gaming disorder measurement from an item-based psychometric perspective. Addiction Research & Theory, 31(3), 170-173. https://doi.org/10.1080/16066359.2022.2125508 Commentary on Karhulahti et al.(2022): addressing ontological diversity in gaming disorder measurement from an item-based psychometric perspective 10.1080/16066359.2022.2125508 Karhulahti, V. M., Adamkovic, M., Vahlo, J., Martoncik, M., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2023). Reply to Billieux and Fournier (2022): collaborative shortcut to ontological diversity. Addiction Research & Theory, 31(3), 174-177. https://doi.org/10.1080/16066359.2022.2160448 Reply to Billieux and Fournier (2022): collaborative shortcut to ontological diversity 10.1080/16066359.2022.2160448 Karhulahti, V. M., Vahlo, J., Martoncik, M., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2023). Ontological diversity in gaming disorder measurement: a nationally representative registered report. Addiction Research & Theory, 31(3), 157-167. https://doi.org/10.1080/16066359.2022.2115033 Ontological diversity in gaming disorder measurement: a nationally representative registered report 10.1080/16066359.2022.2115033 Karhulahti, V., Vahlo, J., Martoncik, M., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2022). Ontological Diversity in Gaming Disorder Measurement: A Nationally Representative Registered Report. https://doi.org/10.31234/osf.io/qytrs Ontological Diversity in Gaming Disorder Measurement: A Nationally Representative Registered Report 10.31234/osf.io/qytrs Kuikka, Saana (2024). Sukupuolen yhteys ongelmapelaamiseen: Digitaalisen pelaamisen kokeminen henkilökohtaisena ongelmana ja digipeliriippuvuuden tunnuspiirteet. Kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatutkimus. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075532 Sukupuolen yhteys ongelmapelaamiseen: Digitaalisen pelaamisen kokeminen henkilökohtaisena ongelmana ja digipeliriippuvuuden tunnuspiirteet URN:NBN:fi:tuni-202405075532 Pennington, C. (2022) Different ontologies, different constructs? Instruments for gaming-related health problems identify different groups of people and measure different problems. Peer Community in Registered Reports, 100209. https://doi.org/10.24072/pci.rr.100209 Different ontologies, different constructs? Instruments for gaming-related health problems identify different groups of people and measure different problems 10.24072/pci.rr.100209 daF3673.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3673 2026-03-19T23:28:59Z ddi:codebook:2_5