2026-05-02T03:37:27Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

d12d3e22950cc0d7b43bd2c2ddf7fc442b33fa51e110400153f643d3bfe69852 2026-03-23T02:31:00Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Aluevaalien 2022 seuranta Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Follow-up on County Elections 2022 Aluevaalien 2022 seuranta Follow-up on County Elections 2022Aluevaalien 2022 seuranta FSD3709urn:nbn:fi:fsd:T-FSD370910.60686/t-fsd3709FSD3709urn:nbn:fi:fsd:T-FSD370910.60686/t-fsd3709 Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Nurmela, Sakari Pehkonen, Juhani Borg, Sami 0000-0002-1066-6039 Nurmela, Sakari Pehkonen, Juhani Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Follow-up on County Elections 2022 aluevaalit (Suomi)vaalithyvinvointialueetaluevaltuustot (Suomi)aluevaltuutetut (Suomi)äänestyskäyttäytyminenpoliittinen ajattelupoliittinen käyttäytyminenvaalikampanjatäänestäminenpuolueiden kannatuselectoral candidatespolitical attitudespolitical behaviourpolitical interestvoting behaviourvotingelectoral campaignsvoting advice applicationspolitical parties YhteiskuntatieteetVaalit, ehdokkaat ja kansanäänestyksetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetSocial sciencesElectionsPolitical behaviour and attitudes Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä 2022 käydyissä aluevaaleissa sekä suhtautumista kyseisiin vaaleihin. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä eri vaalien tärkeydestä sekä sitä, kuinka paljon vastaajat seurasivat aluevaaleihin liittyvää tiedostusta ja keskustelua. Lisäksi kysyttiin hyvinvointialueiden eri palveluiden tärkeydestä sekä hyvinvointialueisiin liittyvien aihealueiden merkityksistä. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin syitä, miksi oli päätynyt äänestämään aluevaaleissa sekä toisaalta miksi ei ollut päätynyt äänestämään. Myös puoluevalintaan ja ehdokasvalintaan johtaneista syistä oltiin kiinnostuneista. Seuraavaksi kysyttiin ajatuksia liittyen puolueiden vaalikampanjointiin. Edelleen tiedusteltiin vastaajien ajatuksia liittyen Suomen tulevaisuuden suuntaan sekä pyydettiin pohtimaan kuinka vasemmalla ja toisaalta oikealla tietyt puolueet ovat. Lopuksi kysyttiin vielä luottamuksesta tiettyjä päättäjiä kohtaan, oman asuinkunnan tulevaisuudennäkymistä sekä ajatuksia mahdollisiin tulevaisuuden uhkiin liittyen. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot sekä ammattiryhmä.The survey studied voting behaviour in the 2021 county elections in Finland. The data were collected just after the elections. First, the respondents' opinions on the importance of various elections (e.g. parliamentary, presidential, county, municipal) were surveyed. The respondents were asked whether they had followed election reporting, campaigning and advertising in different media (including the social media such as Facebook). Opinions on the importance of the different services provided by the wellbeing services counties and topics related to the wellbeing services counties were explored. Voting behaviour was investigated by asking whether the respondents had voted in the county elections just held, which party they had voted for and whether the candidate or the party had been more important in the choice. Information sources used for the voting choice were studied. Those who had voted were asked why they voted, which factors and issues had influenced their candidate choice, and at which stage they had made their final choice. The respondents who had voted were also asked whether they had considered voting for candidates from any of the other parties, and which parties they in general would consider voting for. Those who had not voted were asked which factors (e.g. 'I had trouble finding a suitable candidate for myself”, 'I did not have enough information about topics that are important for me in order to make a decision”) had contributed to that decision. Next, views on the parties' election campaigns were surveyed. The respondents' views on the desirability of different directions for the future of Finland were investigated with a series of statements (e.g. Finland where there is more law and order, Finland with a smaller public sector, Finland with lower income inequality). The respondents were also asked to assess how left-wing and right-wing several political parties in Finland are. Additionally, the respondents were asked whether they had voted in the 2021 municipal elections and which party/group the candidate they had voted for was from, how well they thought Sanna Marin's government had done so far, and which party/group they would vote for if the parliamentary elections were held right now. Finally, the respondents' trust in different decision-makers (e.g. national decision-makers, decision-makers in the European Union, decision-makers in the respondent's municipality). The future prospects of the respondents' municipalities of residence were examined in terms of various factors (e.g. the municipality's financial situation, education opportunities, the availability of health and social services). The respondents' views were also charted on various potential threats (e.g. terrorism, mass unemployment, social inequality) that Finland could face in the next five to ten years. In addition, the respondents were asked to name five of the most important languages that Finnish people should learn better than they currently do. Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Aluevaalien 18-79-vuotiaat äänioikeutetut; aluevaaleja ei toimitettu Helsingissä ja Ahvenanmaalla.Ahvenanmaa ja HelsinkiPeople aged 18-79 eligible to vote in county elections; county elections were not held in Helsinki and the Åland Islandsthe Åland Islands and Helsinki KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otantaProbability.MultistageProbability: MultistageProbability.Multistage Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Borg, Sami (2023) Aluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 116. Helsinki: KAKS. Aluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista Nuutinen, Anniina (2025). Toisen asteen uurna: Ensimmäisen ja toisen asteen vaalien koettu tärkeys. Johtamisen ja talouden tiedekunnan pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Toisen asteen uurna: Ensimmäisen ja toisen asteen vaalien koettu tärkeys URN:NBN:fi:tuni-202508058046 daF3709_fin.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3709 2026-03-19T23:17:40Z ddi:codebook:2_5