2026-04-29T21:33:09Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

cdc06c5e651c403b5c92f63d998cd0a3823350407f6217ae19931f4e9a024c9e 2026-03-23T02:24:52Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Sociobarometer 1998 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sosiaalibarometri 1998 Sociobarometer 1998 Sociobarometer 1998Sosiaalibarometri 1998 FSD1133urn:nbn:fi:fsd:T-FSD113310.60686/t-fsd1133FSD1133urn:nbn:fi:fsd:T-FSD113310.60686/t-fsd1133 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sosiaalibarometri 1998 hyvinvointisosiaalipalvelutsosiaaliturvaterveyspalvelutsosiaalipolitiikkaterveyspolitiikkakolmas sektorityövoimahallintoKansaneläkelaitosterveyskeskuksetjärjestötsosiaalitoimisocial securitywelfare policyhealth servicessocial policypublic healthinformal economyemployment policysocial servicesmedical centresorganizationssocial work YhteiskuntatieteetSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaalipolitiikkaSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesSpecific social services: use and availabilitySocial welfare policySocial welfare systems/structures Tutkimuksessa vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksien paikallistoimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Vastaajilta pyydettiin arviota asiakkaiden hyvinvoinnista sekä eri väestöryhmien, kuten uusperheiden ja työttömien hyvinvoinnista ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Heitä pyydettiin myös arvioimaan taloudellisten etuuksien (esim. sairauspäiväraha, toimeentulotuki) riittävyyttä käyttäjän kannalta. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä toiminta-alueen kuntien sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta sekä mahdollisuudesta turvata palvelut nykyisillä voimavaroilla. Lisäksi heiltä kysyttiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan palveluiden, työhallinnon palveluiden ja yksityisten palveluiden tarjonnan muutoksista ja toimivuudesta. Vastaajilta pyydettiin arviota kolmannen sektorin merkityksen suuruudesta mm. vertaistoiminnassa sekä eri tahojen (esim. itseapu, järjestöt, kunta) merkityksestä avun ja tuen tuottamisessa. Heiltä tiedusteltiin myös arviota henkilöstön riittävyydestä ja osaamisen kehittämisestä. Lisäksi kartoitettiin mielipiteitä eri tahojen merkityksestä alueelliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikutuksesta asiakkaiden hyvinvointiin. Lisäksi heiltä kysyttiin mielipidettä sosiaalipoliittisista kysymyksistä kuten universalismin kestävyydestä, tarveharkinnan muutoksista, muuttoliikkeen vaikutuksista ja kolmannen sektorin merkityksestä. Ainoastaan järjestöjen vastaajilta kysyttiin mm. järjestön toimintamuotojen muutoksista ja niiden vaikutuksista sekä muutoksista järjestön alueellisessa yhteistyössä. Taustamuuttujina olivat vastaajan virka-asema tai -nimike tai tehtävänimike ja maakunta.The respondents included executives of municipal social services, health centres, employment offices, health and social organisations, and the local offices of the Social Insurance Institution. The executives assessed the well-being of their customers, as well as the well-being and social security of specific population groups (e.g. the unemployed, the re-constituted families). They also evaluated the adequacy of different social benefits (sickness benefit, subsistence subsidy, etc). The respondents were asked to evaluate the socio-economic situation of municipalities, and whether it was possible to ensure the necessary services with the present resources. The functionality of services, as well as the changes in the services provided by the municipal social and health services, the Social Insurance Institution, employment administration, and the private sector were also canvassed. The respondents assessed the significance of the informal sector, and the role of various operators (organisations, municipalities, self-care) producing help and support. Workforce adequacy and competence development were also canvassed. The respondents evaluated how significant a role various operators play in the regional social and health policy, and what kind of impact this policy has on the well-being of the customers. They were asked to monitor some social policy related issues, such as means-testing and migration. In addition, the executives representing health and social organisations evaluated the possible organisational changes, and the effects these might have on regional co-operation. Background variables included the respondent's occupational position or title and province. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot, sosiaali- ja terveysjärjestöt, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistotAhvenanmaaMunicipal social services, health centres, employment offices, health and social organisations, local offices of the Social Insurance Institutionthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Eronen, A. & Eskelinen, M. & Kinnunen, P. & Rönnberg, L. & Tiermas, P. & Urponen, K. (1998). Sosiaalibarometri 1998: hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Sosiaalibarometri 1998: hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista Kataja, Mika (2008). Hyvinvointipluralismi kuntalaisten avun ja tuen tuottamisessa: tarkastelussa kuntien sosiaalijohtajien käsitykset. Vaasa: Vaasan yliopisto. Hallintotieteen (julkisjohtaminen) pro gradu -tutkielma. Hyvinvointipluralismi kuntalaisten avun ja tuen tuottamisessa: tarkastelussa kuntien sosiaalijohtajien käsitykset Rönnberg, Leif (2002). Sosiaalibarometrin kehitys: Tuntosarvista tutkimukseksi. Sosiaali- ja terveysviesti 2002(2), 17-18. Sosiaalibarometrin kehitys: Tuntosarvista tutkimukseksi daf1133.nsf https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1133 2026-03-19T23:26:59Z ddi:codebook:2_5