2026-04-30T00:16:47Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

cd83426e44219c38784be8671b5b90e95d3ab943772f07ca047541957a485b59 2026-03-23T02:27:54Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Sociobarometer 2009 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Sosiaalibarometri 2009 Sociobarometer 2009 Sociobarometer 2009Sosiaalibarometri 2009 FSD2813urn:nbn:fi:fsd:T-FSD281310.60686/t-fsd2813FSD2813urn:nbn:fi:fsd:T-FSD281310.60686/t-fsd2813 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) Finnish Federation for Social Welfare and Health (STKL) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Sosiaalibarometri 2009 sosiaalietuudetsosiaalipalvelutterveyspalvelutasiakaslähtöisyyshyvinvointipalvelutsosiaalihuoltoviranomaisyhteistyösosiaalitoimiterveyskeskuksettyövoimatoimistotelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksetKansaneläkelaitosadministrationemployment serviceshealth serviceshuman resourceslocal government servicesmedical centresorganizationspublic serviceswelfare policysocial security benefitssocial servicessocial welfare YhteiskuntatieteetLääke- ja terveystieteetTerveyspalvelut ja terveyspolitiikkaSosiaalipolitiikkaSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSosiaaliturvajärjestelmäSocial sciencesMedical and health sciencesHealth care services and policiesSocial welfare policySpecific social services: use and availabilitySocial welfare systems/structures Sosiaalibarometrit kartoittavat laaja-alaisesti vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Vuoden 2009 sosiaalibarometrissä vastaajina olivat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät ja sosiaalihuollon lautakuntien puheenjohtajat. Aluksi vastaajille esitettiin kysymyksiä alueen ja organisaation kokonaistilanteesta. Organisaatioilta kysyttiin muutoksen voimakkuudesta ja hallittavuudesta, kyvystä turvata asiakkaiden tarvitsemat palvelut, hyvinvoinnin kokonaistilanteesta alueella sekä seikoista, joista vastaaja oli väestön hyvinvoinnin kannalta huolissaan tai tyytyväinen. Sosiaalitoimelta ja terveyskeskuksilta pyydettiin lisäksi arvioita sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesta resursoinnista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien ohjautumisesta ja riittävyydestä. Sosiaalitoimelta ja sen lautakunnilta kysyttiin myös, tulisiko toimeentulotuen perusosa siirtää heidän mielestään kelan hoidettavaksi. Lisäksi työvoimatoimistojen johdolta pyydettiin arvioita esimerkiksi henkilöstöresurssien riittävyydestä ja työhyvinvoinnista. Työvoimatoimistoilta ja Kelan toimistoilta tiedusteltiin myös omien palveluiden ja organisaation nykytilanteista. Kelan palveluihin liittyen kysyttiin, oliko joissain etuuksissa tai palveluissa niiden käyttäjien kannalta erityisen suuria pulmia, oliko jokin palvelu kehittynyt erityisen myönteisesti sekä miten vastaaja arvioi erilaisten seikkojen, kuten palvelun tehokkuuden tai asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen Kelan palveluissa tällä hetkellä. Niin ikään tiedusteltiin, kuinka asiakkaan asemaa voisi parantaa tilanteissa, joissa asiakas ei tunne etuuksia, joihin hän olisi oikeutettu sekä sitä, kuinka toimistossa kyetään tukemaan toiminnan piiriin tulevia asiakkaita erilaisissa asioissa. Kelan vastaajilta pyydettiin myös arvioita asiakaspalvelun osa-alueiden, kuten viestinnän, esitteiden, lomakkeiden ja muutoksenhaun toimivuudesta sekä onko Kelassa toteutettu toimenpiteitä tiedonsaannin parantamiseksi. Lisäksi tiedusteltiin vielä puhelin- ja internetpalveluihin siirtymisestä aiheutuvia seurauksia. Työvoimatoimistoilta tiedusteltiin, millaisia vaikutuksia he arvioivat tulevalla organisaatiomuutoksella työ- ja elinkeinotoimistoiksi olevan eri tahojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä esimerkiksi nuorten, pitkäaikaistyöttömien tai osakykyisten työnhakijapalveluihin ja työnantajapalveluihin. Sosiaalitoimilta ja niiden lautakunnilta sekä terveyskeskuksilta tiedusteltiin seuraavaksi muuttuvista palvelurakenteista. Sosiaali- ja terveyspalveluista kysyttiin, mikä taho niitä tuotti ja oliko kunta mukana yhteistoiminta-alueessa. Sosiaalitoimilta ja lautakunnilta tiedusteltiin yhteistoiminta-alueisiin liittyen myös arvioita kuntien vaikutusmahdollisuuksista niissä sekä niiden pysyvyydestä. Sosiaalitoimilta ja terveyskeskuksilta kysyttiin, oliko palvelut organisoitu tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti ja minä vuonna malli on otettu käyttöön. Sosiaalitoimilta tiedusteltiin niin ikään elämänkaarimallin käytöstä palveluiden järjestämisessä. Kaikilta organisaatioilta kysyttiin erilaisten seikkojen, kuten palvelujen laadun, palvelukokonaisuuksien eheyden ja ehkäisevän työn toteutumisesta alueen palveluissa. Sosiaalitoimelta ja lautakunnalta kysyttiin myös palvelun laadun ja muiden seikkojen toteutumisesta ostopalveluissa sekä arvioita Paras-uudistuksen vaikutuksista alueella. Sosiaalitoimille esitettiin myös kysymyksiä kunnan johtamisesta. Esimerkiksi kysyttiin eri tahojen, kuten Kaste-ohjelman ja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausvaikutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveyskeskusvastaajilta pyydettiin myös arvioita perusterveydenhuollon järjestämisestä terveyspiirimallin tai yhteistoiminta-alueeseen perustuvan mallin pohjalta. Sosiaalitoimet, niiden lautakunnat sekä terveyskeskukset vastasivat myös kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä sekä palvelujen saatavuudesta alueella. Heiltä tiedusteltiin muun muassa yhteistoiminnan laatua ja siinä tapahtunutta muutosta sekä yhteistyöhön vaikuttavia seikkoja. Palveluihin liittyen kysyttiin, mitkä palvelut olivat kehittyneet erityisen myönteisesti sekä olivatko jotkin palvelut riittämättömiä. Lisäksi tiedusteltiin Paras-lain oletetusta vaikutuksesta useiden eri tahojen palvelua tarvitsevien ihmisten palvelujen saatavuuteen. Sosiaalitoimilta ja terveyskeskuksilta tiedusteltiin myös tiedonsaantiin liittyen, esimerkiksi kuinka he arvioivat tiedonsaannin ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien toteutuvan alueella sekä onko alueella toteutettu tai käynnistymässä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kuntalaisten tiedonsaanti palveluista. Lopuksi sosiaalitoimille esitettiin kysymyksiä kuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhteista, kuten oliko kunnassa yhteistyötä määrittävää strategiaa ja olisiko kunnalla mahdollisuus korvata järjestöjen toteuttamia päihdepalveluja, erityisryhmien asumispalveluja, lastenhuollon avopalveluja tai ensi- ja turvakoteja mikäli järjestöt palveluiden tuottamisesta luopuisivat. Lisäksi tiedusteltiin, miten sosiaalitoimet arvioivat esimerkiksi ostopalvelujen tuottamisen ja hankeyhteistyön toteutuvan kunnan ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyössä. Taustatietoina ovat vastaajan organisaatio, virka-asema ja vastuualue, organisaation sijaintialue, lääni ja alueen kuntaryhmitys.This wide-ranging survey charted expert opinion on the welfare of Finnish citizens, and on the present state of welfare services. The respondents were managers or management groups of municipal social services offices, municipal health centres (primary health care), employment offices, local offices of the Social Insurance Institution of Finland (Kela), and chairs of municipal social services boards. There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The questions common to all organisations studied perceptions of the situation of the sector in the municipality, issues with service provision that needed urgent attention, and welfare of population in the municipality. The respondents evaluated the services provided by their organisational sector in the municipality. The questions not common to all organisations charted, among others, the possibilities of ensuring service provision to citizens with the existing resources, financial situation of the organisational sector in the municipality, effects of the municipal and public service reform, management of the organisations, cooperation between organisational sectors, sufficiency of services provided, communication to citizens about the services, human resources, and models of service provision. Background variables included the respondent's organisational sector, job title, and area of responsiblity as well as the province, major region, and type of municipality in which the organisation was located. SuomiFinland SuomiFinland OrganisaatioOrganizationOrInstitutionOrganization/InstitutionOrganizationOrInstitution Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot, Kelan toimistot ja sosiaalihuollon lautakunnatAhvenanmaaFinnish municipal social services offices, health centres (primary health care), employment offices, local offices of the Social Insurance Institution of Finland, and municipal social services boardsthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperItsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.Users of the data shall send the Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) a copy of all reports, theses, articles, other publications or material based on or using the data. If printed, to the mail address: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI, FINLAND. If electronic, to the e-mail address: tutkimus@soste.fi. Eronen, Anne & Londén Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki & Särkelä, Riitta (2009). Sosiaalibarometri 2009. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Sosiaalibarometri 2009. Ajankohtainen arvio kansalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksesta. daF2813.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2813 2026-03-19T23:32:20Z ddi:codebook:2_5