2026-05-24T22:28:30Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

cca4d915aa03967888fd3020b3289e950b83bb8ae5600b7e4305a060e74ff0fa 2026-03-23T02:26:55Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuorisobarometri 2009 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Youth Survey 2009 Nuorisobarometri 2009 Finnish Youth Survey 2009Nuorisobarometri 2009 FSD2484urn:nbn:fi:fsd:T-FSD248410.60686/t-fsd2484FSD2484urn:nbn:fi:fsd:T-FSD248410.60686/t-fsd2484 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Youth Survey 2009 nuorettyösyrjäytyminenaikuisuusharrastuksetvapaa-aikakulttuuriluovuusgraffitittaideInternetdopingadolescentsadultsartscreativitycriminal damageculturedopinghobbiesinternetlabour and employmentleisure timesocial exclusion YhteiskuntatieteetHumanistiset tieteetNuoretKulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuuristaSocial sciencesHumanitiesYouthCultural activities and participation Vuoden 2009 Nuorisobarometrin pääteemana on taide ja kulttuuri. Kyselyssä käsiteltiin myös mm. työllisyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Aluksi esitettiin työhön liittyviä väittämiä. Vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä esimerkiksi työttömyyteen, työttömyysturvaan, tilapäiseen työhön ja työelämässä jaksamiseen liittyen. Tämän jälkeen vastaajat kertoivat näkemyksensä siitä, kuinka erilaiset asiat kuten koulutuksen puute, huono seura, päihteet tai yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen. Vastaajille esitettiin myös väitteitä, jotka liittyivät esimerkiksi ihmisten rehellisyyteen, etujen tavoitteluun ja luottamukseen. Lisäksi he kertoivat, mitkä asiat tekevät ihmisestä aikuisen. Vaihtoehtoja olivat muun muassa täysi-ikäisyys, lapset, opintojen päättäminen ja oman identiteetin löytäminen. Nuoret saivat myös arvioida, kuinka samanlaisia heidän vanhempiensa sukupolven arvot ovat omiensa kanssa asioissa kuten taide, uskonto, koulutus ja työnteko. Seuraavaksi siirryttiin kulttuuriharrastuksia käsittelevään aihepiiriin. Vastaajat kertoivat mitä luetelluista asioista he tekevät. Vaihtoehtoja olivat muun muassa jonkin soittimen soittaminen, laulaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, näytteleminen ja tanssiminen. Heiltä kysyttiin myös, kuinka usein he tekevät mainitsemiaan asioita, harrastavatko he niitä enimmäkseen ohjatusti vai omin päin, ryhmässä vai yksin. Lisäksi tiedusteltiin, haluaisivatko vastaajat harrastaa jotain aiemmin luetelluista asioista. Vastaajilta, jotka mainitsivat tekevänsä graffiteja tai tageja kysyttiin, tekevätkö he niitä sallituissa vai kielletyissä paikoissa vai molemmissa. Niiltä vastaajilta, joilla on edes jokin kulttuuriharrastus, kysyttiin, kuinka tärkeitä erilaiset syyt ovat taiteen ja kulttuurin parissa toimimiselle. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi uuden luominen, uusien kavereiden saaminen, ajan kuluttaminen ja perheen painostus. Myös mahdolliset esteet kulttuuriharrastuksen parissa toimimiselle, kuten ajan puute tai harrastuksen kalleus, kartoitettiin. Nuorilta kysyttiin, kokevatko he saaneensa riittävästi kannustusta luovaan toimintaa mm. vanhemmiltaan, kavereiltaan tai opettajilta. He kertoivat myös mielipiteensä erilaisista taiteen merkitystä kuvailevista väittämistä. Vastaajille esitettiin seuraavaksi väitteitä, jotka liittyivät mm. nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden riittävyyteen ja hintatasoon. He erittelivät myös, kuinka tärkeitä heidän elämänsä ja vapaa-ajanviettonsa kannalta erilaiset asiat kuten oopperaesitykset, museot, teatteri ja nuorisotalojen palvelut ovat. Tämän jälkeen vastaajat pohtivat, onko suomalaisilla aihetta tuntea ylpeyttä esimerkiksi urheilusaavutuksista, suomalaisesta sosiaaliturvasta, muotoilusta ja arkkitehtuurista. Internetin käyttöön liittyen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat Internetiä käyttävät ja mitä he Internetissä tekevät (esimerkiksi valokuvien ja musiikin julkaisu, nettisivujen tekeminen, musiikin lataaminen). Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien suhdetta lisäravinteisiin ja dopingaineisiin. Heiltä kysyttiin, ovatko he pyrkineet parantamaan fysiikkaansa lisäravinteiden avulla, ovatko he kokeilleet dopingia ja ovatko he käyttäneet niitä viimeisen kuukauden aikana. Niiltä vastaajilta, jotka kertoivat kokeilleensa tai käyttäneensä dopingaineita, kysyttiin tarkemmin, mitä aineita he olivat kokeilleet. Myös syitä kokeiluille sekä mielipiteitä dopingaineiden riskeistä selvitettiin. Nuoret kertoivat kyselyssä myös onko heillä tatuointeja ja lävistyksiä, sekä mitä mieltä he ovat tatuoinnin ottamisesta ja sen merkityksestä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaajat voivat toteuttaa luovuuttaan erilaisissa paikoissa kuten koulussa ja työssä sekä tiedusteltiin näkemystä siitä, miten nuorten luovuutta voisi parhaiten tukea. Taustamuuttujina olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, äidinkieli, perhemuoto, suoritetut tutkinnot sekä oma pääasiallinen toiminta.The main themes of the Finnish Youth Survey 2009 were art and culture, but there were also questions on the employment and social exclusion of young people. First, the respondents were presented with a set of attitudinal statements on work. The respondents' opinions on unemployment, unemployment benefits, temporary job, and managing in work were charted. They also shared their views on how various factors, such as the lack of education, bad company, intoxicants, or social injustice affect the social exclusion of young people. In addition, they were presented with statements on people's honesty, benefit-seeking, and trust, and expressed their opinions on which factors (e.g. the age of majority, own children, finishing studies, and finding one's own identity) make a person an adult. They also estimated how similar values their generation and their parents' generation had on issues such as art, religion, education, and work. Further questions charted cultural hobbies. The respondents were asked whether they participated in or did any of the mentioned activities (e.g. playing an instrument, singing, drawing, photographing, acting, dancing), how often they practiced/did their hobby, and whether they practiced/did it mostly by themselves or under guidance, and in a group or alone. They were also asked to indicate whether they would like to start any of the mentioned hobbies. The respondents who told they did graffito or tags were asked whether they did them in permitted or prohibited places or in both. The respondents who participated in or did one or more cultural activities were asked about the importance of various reasons (e.g. creating new, making new friends, passing time, family's pressure) for busying oneself with art and culture. Possible obstacles (e.g. lack of time, expensiveness of the hobby) to having a cultural hobby were also charted. The respondents were asked whether they felt they received enough encouragement to participate in creative activities for example from their parents, friends or teachers. They also expressed their opinions on various statements describing the significance of art. Next, the respondents were presented with a set of attitudinal statements on the adequacy and price level of activities organised for young people and cultural services. They also indicated the importance of opera, museums, theatre, and municipal youth services in their lives and leisure. Their views were charted on whether Finns should be proud of various things, such as achievements in sports, Finnish social security, design, and architecture. In view of Internet use, the respondents were asked how much they used the Internet and for what (e.g. publishing photos and music, creating web pages, downloading music). Attitudes towards the use of supplements and doping substances were investigated. The respondents were queried whether they had tried to improve their physique by using supplements, whether they had tried doping substances, and whether they had used them in the past month. The respondents who had tried or used doping substances were asked which substances they had tried or used. Reasons for trying doping and opinions on the risks of using doping substances were also canvassed. In addition, the respondents told whether they had any tattoos or piercings, and their attitudes towards taking a tattoo and its significance were charted. Finally, they were asked whether they were able to express their creativity in various places, such as at school and work, and what they thought would be the best way of supporting the creativity of young people. Background variables included, among others, the respondent's age, gender, mother tongue, household composition, level of education, and economic activity. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 - 29-vuotiaat suomalaisetahvenanmaalaisetYoung people aged 15-29 living in Finlandthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Kuussaari, Kristiina & Pietikäinen, Minna & Puhakka, Tiina (2010). Nuoret ja aikuiset tilastojen ja kyselytutkimusten valossa. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 16-58. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora. Nuoret ja aikuiset tilastojen ja kyselytutkimusten valossa Lampinen, Kristiina (2013). Uuskonservatiivit? 2000-luvun suomalaisnuorten konservatiiviset ja yksilöä vastuullistavat kovat asenteet ja asennemuutos nuorisobarometrien valossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiologian pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:jyu-201401261143 Uuskonservatiivit? 2000-luvun suomalaisnuorten konservatiiviset ja yksilöä vastuullistavat kovat asenteet ja asennemuutos nuorisobarometrien valossa URN:NBN:fi:jyu-201401261143 Myllyniemi, Sami (2009). Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), julkaisuja; 41 & Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 97. Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009 daF2484.por daF2484e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2484 2026-03-19T23:22:32Z ddi:codebook:2_5