2026-05-07T10:07:09Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

cc5f08ffa4ae52ec09335fd7a38c5cfde1e8ded638783f37a544ba8a4bce308f 2026-03-23T02:29:41Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nais- ja miesjohtajien uramenestys liikunta-alalla 2013 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Career Success of Men and Women in Sports Management 2013 Nais- ja miesjohtajien uramenestys liikunta-alalla 2013 Career Success of Men and Women in Sports Management 2013Nais- ja miesjohtajien uramenestys liikunta-alalla 2013 FSD3347urn:nbn:fi:fsd:T-FSD334710.60686/t-fsd3347FSD3347urn:nbn:fi:fsd:T-FSD334710.60686/t-fsd3347 Aalto-Nevalainen, Päivi Aalto-Nevalainen, Päivi Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Career Success of Men and Women in Sports Management 2013 johtajatmenestyminenurakehitystasa-arvoliikunta-alaliikuntatoimiurheilu- ja liikuntajärjestötfyysinen aktiivisuustyönkuvaesimiestyösukupuolisyrjintäsosiaalinen tukitukihenkilötkannustaminenperhe-elämäachievementcareer developmentequality between the sexesexercise (physical activity)family lifejob characteristicsmanagersphysical activitiessex discriminationsocial successsocial supportsportsupervisorstop managementwork-life balance YhteiskuntatieteetLääke- ja terveystieteetTyöllisyys ja työllistyminenTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenSukupuoli ja sukupuoliroolitSocial sciencesMedical and health sciencesEmploymentEquality, inequality and social exclusionGender and gender roles Kyselyssä selvitetään liikunta-alalla toimivien johtajien menestystä työuralla ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Teemoina ovat mm. oma työura, nykyisen työpaikan toimintakulttuuri, sukupuolten välinen tasa-arvo, työuralla etenemisen tukeminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Tutkija keräsi aineiston väitöskirjaansa varten, jossa hän vertaili nais- ja miesjohtajien uramenestystä liikunta-alalla. Vastaajalta tiedusteltiin aluksi taustatietoja ja omaan liikkumiseen sekä liikunta-alan taustaan liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi, onko toiminut tuomarina tai luottamushenkilönä ja seuraako paljon urheilua. Seuraavaksi kysyttiin nykyisen työn piirteistä, kuten työsuhteen kestosta ja viikoittaisesta työajasta ja johtamiskokemuksista. Lisäksi vastaajalle esitettiin väitteitä verkostoitumisesta ja sosiaalisten suhteiden merkityksestä uramenestykselle ja kysyttiin mahdollisista poissaoloista työelämästä esim. vuorotteluvapaan tai vanhempainvapaan vuoksi. Myös vastaajan tyytyväisyyttä omaan urakehitykseensä tiedusteltiin. Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajan nykyistä työorganisaatiota ja sosiaalista tukea. Vastaajalle esitettiin väitteitä organisaation toimintakulttuurista esim. rekrytointiin, palkkaukseen, työsuhteen hoitoon, sukupuolten väliseen kohteluun, uramahdollisuuksiin sekä perhe-elämään liittyen. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan saamaa välitöntä-, psykososiaalista- ja käytännön tukea uralla etenemiseen erikseen mainituilta tahoilta, sekä onko hänellä ollut tukena mentoria jossain työuransa vaiheessa. Lopussa vastaajalta kysyttiin työn- ja yksityiselämän sovittamiseen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi kotitöiden jakautumisesta ja ulkopuolisen avun hyödyntämisestä. Taustamuuttujina aineistossa on mm. ikä luokiteltuna, sukupuoli, siviilisääty, suuralue, lasten lukumäärä, työnantajatyyppi ja koulutus.The survey examined the careers of Finnish executives and managers in the sporting industry and factors impacting career success. Themes included, for instance, career satisfaction, culture at current employer, gender equality, support for career advancement, and work-life balance. The data were collected for a doctoral dissertation studying differences in career success of male and female executives and managers in sports. First, background information relating to the respondents was surveyed along with questions related to the respondents' own sports and exercise habits. The respondents were asked how often they exercised and which types of sports they engaged in. Work experience in the industry (e.g. as a referee, coach, instructor) was also charted as well as whether the respondents attended sports events or otherwise followed any sports actively. Next, the respondents' careers were examined. They were asked how many different jobs they had had in the previous ten years, how many years of work experience they had in total, how many years they had spent in their current organisation and how many years in their current job. The total number of years in management positions was charted as well as the number of subordinates in their current job. The respondents were also asked to estimate their weekly working hours as well as how much they had to work at home. Gross monthly income was charted (categorised at FSD) as well as whether the respondents had negotiated a salary increase within the previous five years. They were also presented with attitudinal statements concerning professional networks and the impact of social relationships on career success. Possible interruptions to employment were charted (e.g. family leaves, unemployment, studies). The respondents' satisfaction with different aspects of their career development was charted, and it was examined how important they deemed different aspects of work (e.g. career advancement, pay, workplace culture and atmosphere). The next questions focused on the respondents' current employers. Questions charted number of employees, budget, and perceived success in relation to objectives in the previous two years. Attitudinal statements examined organisation culture with regard to e.g. recruitment, pay, employment contracts, gender equality, career possibilities and work-life balance. Sources of different types of support in the respondents' careers were examined. Finally, the respondents were asked questions concerning work-life balance as well as how housework was divided in their household. Background variables included age (categorised), gender, marital status, NUTS2 region, number of children, type of employer, educational level and graduation year (categorised). SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual liikunta-alan ylimmät palkatut johtajat julkisella sektorilla ja kolmannen sektorin valtakunnallisella ja alueellisella tasollaliikunta-alan yritykset, liikuntaseurat, luottamushenkilöjohtajat (esim. järjestöjen puheenjohtajat) ja liikunta-alan korkeakoulut, joissa ei ollut liikuntakoulutuksen omaa yksikköäexecutives and top managers of sports organisations in the public sector and national and local levels of the third sectorbusinesses in the sport industry, sports teams, positions of trust (e.g. chairpersons of organisations), and higher education institutions without a separate department for sports and leisure education KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumeration Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Aalto-Nevalainen, P. 2020. Nais- ja miesjohtajien subjektiivinen uramenestys liikunta-alalla. Teoksessa Heikkinen, S., Jyrkinen, M., Lämsä, A-M. & Niemistö, C. (toim.) Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä. Tasa-arvo tutkimassa ja toteuttamassa. Research reports 77. Helsinki: Hanken School of Economics, 58-73. https://helda.helsinki.fi/dhanken/handle/10227/355402. Nais- ja miesjohtajien subjektiivinen uramenestys liikunta-alalla Aalto-Nevalainen, Päivi (2018). Menestyminen liikunta-alan johtamisurilla vaatii naisilta enemmän ponnistelua. Liikunta & Tiede 55 (4), 76-79. Menestyminen liikunta-alan johtamisurilla vaatii naisilta enemmän ponnistelua Aalto-Nevalainen, Päivi (2018). Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien urista liikunta-alalla. Jyväskylä studies in Business and Economics 187. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Printing house. ISBN 978-951-39-7400-8 (PDF), ISBN 978-951-39-7399-5 (nid.), ISSN 1457-1986. Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien urista liikunta-alalla Aalto-Nevalainen, Päivi (2018). Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien urista liikunta-alalla. Työelämän tutkimus - Arbetslivsforskning 3. Työelämän tutkimusyhdistys ry: Kirjapaino Hermes oy, 217-220. Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien urista liikunta-alalla daF3347.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3347 2026-03-19T23:27:06Z ddi:codebook:2_5