2026-04-19T10:36:00Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

cbe151f04e079176b2bc3efcac8f3f3953e38a819740e074ec9182104cde24ae 2026-03-23T02:30:17Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Youth Survey 2018 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Nuorisobarometri 2018 Finnish Youth Survey 2018 Finnish Youth Survey 2018Nuorisobarometri 2018 FSD3532urn:nbn:fi:fsd:T-FSD353210.60686/t-fsd3532FSD3532urn:nbn:fi:fsd:T-FSD353210.60686/t-fsd3532 Valtion nuorisoneuvosto Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto State Youth Council Finnish Youth Research Society. Finnish Youth Research Network Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Nuorisobarometri 2018 arvotEurooppavaikuttaminennuoretpolitiikkaluottamusEuroopan integraatiomaahanmuuttoturvattomuustulevaisuusEuroopan unioniadolescentsEuropean integrationimmigrationnational identitypoliticssocial influencetrust YhteiskuntatieteetPoliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteetKulttuuri- ja kansallinen identiteettiSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetNuoretSocial sciencesPolitical behaviour and attitudesCultural and national identitySocial behaviour and attitudesYouth Nuorisobarometrin 2018 pääteemoja olivat Eurooppa ja vaikuttaminen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten arvoja ja asenteita maahanmuuttoon ja Suomen asemaan Euroopan unionissa, luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja tulevaisuusodotuksia. Aluksi kysyttiin, kuinka kiinnostuneita vastaajat ovat politiikasta ja kuinka paljon he luottavat eri yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten eduskunnan, presidentin, oikeuslaitoksen ja poliisin toimintaan. Kysyttiin myös puoluekannasta, aikomuksesta äänestää eduskuntavaaleissa 2019 sekä erilaisista tavoista vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Lisäksi esitettiin väittämiä poliitikoista ja puolueista. Eurooppaan ja Euroopan Unioniin liittyen kysyttiin Euroopan olemuksesta, mihin Suomen pitäisi vaikuttaa seuraavalla Euroopan Unionin puheenjohtajuuskaudellaan, EU-jäsenyydestä ja EU:n yhdentymisen asteesta. Kansalliseen identiteettiin, maahanmuuttoon ja matkailuun liittyen kysyttiin aidon suomalaisen määritelmiä, millaiseksi vastaaja määrittelee itsensä (suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen jne.), ulkomaalaisten asemasta Suomessa ja kuinka paljon vastaaja on matkustellut tai asunut ulkomailla. Lopuksi kysyttiin, kuinka tärkeitä esimerkiksi isänmaallisuus, demokratia ja tasa-arvo ovat vastaajille ja miten he sijoittavat itsensä erilaisilla arvo- ja näkemysulottuvuuksilla. Edelleen kartoitettiin suhtautumista tulevaisuuteen ja turvattomuutta mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, asuinpaikka, äidinkieli, koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden rakenne ja toimeentulo, äidin ja isän koulutustaso sekä työttöminä olevien työttömyysjakson pituus.Themes of the Finnish Youth Survey 2018 included Europe and influencing decision-making in society. Questions charted attitudes towards immigration and Finland's position in the European Union, trust in various institutions, and expectations for the future. First, the respondents were asked how interested they were in politics and how much they trusted various institutions, such as the Parliament, the President, the justice system, and the police. The respondents were also asked which political party they felt closest to and how likely it was that they would vote in the 2019 parliamentary elections. Views on the EU were surveyed with questions on, for example, whether the respondents thought of Europe as a geographical region or a union of values, thought EU membership had been beneficial for Finland, and felt that the free movement of people was important. Questions charted the respondents' opinions on whether Finland should try to influence various issues during its presidency of the Council of the EU in 2019 (e.g. environmental protection, gender equality, improving EU-Russia relations). The respondents' views on politicians and political parties in Finland were also examined. Next, the respondents were asked whether they had ever personally aimed to influence decision-making in society (e.g. by voting, through civil disobedience, through consumer choices) and how effective they thought various ways of influencing decision-making were. Views on national identity were surveyed with questions on how important the respondents thought several factors, such as having been born in Finland or being able to speak Finnish or Swedish, were for being truly Finnish. The respondents' attitudes towards immigration were also examined with statements on, for example, whether they thought that immigrants diversified Finnish culture and that most immigrants came to Finland just to profit from benefits funded by taxes. The respondents were asked how important various matters, such as material wealth, democracy, health, and peace, were for them personally, as well as how they saw their own identity (e.g. whether they felt Finnish, European, multi-cultural, foreign). Finally, views on potential causes of uncertainty and instability in the future (e.g. climate change, international terrorism, the EU collapsing) were charted, and the respondents were asked how optimistic or pessimistic they were about the future. Background variables included the respondent's gender, age, municipality of residence, mother tongue, level of education, economic activity and occupational status, household composition and income, level of education of R's mother and father, and length of possible unemployment. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15-29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilötPeople aged 15-29 residing in continental Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Koiranen, Julia (2023) Suomalaisnuorten suhtautuminen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Suomalaisnuorten suhtautuminen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen URN:NBN:fi-fe2023042438414 Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Toim. Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 140. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Valtion nuorisoneuvosto. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf [viitattu 22.10.2021] Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018 daF3532.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3532 2026-03-19T23:17:52Z ddi:codebook:2_5