2026-05-02T15:02:42Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

c6281c8760f55d40c48cd69f45fdf95e811d62aab38cb22ec8a0f805d097fb42 2026-03-23T02:30:09Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2019 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2019 Työolobarometri 2019 Finnish Working Life Barometer 2019Työolobarometri 2019 FSD3493urn:nbn:fi:fsd:T-FSD349310.60686/t-fsd3493FSD3493urn:nbn:fi:fsd:T-FSD349310.60686/t-fsd3493 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Economic Affairs and Employment Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2019 työelämätyöolottyöhyvinvointipalkansaajattyön kuormittavuustyöpaikkaväkivaltapalkkaustulevaisuudenodotuksettyöaikajoustotyömuutostyökykyammatillinen kehityscareer developmentemployeesemployment opportunitiesemploymentexpectationflexible working timehours of workjob satisfactionoccupational lifeteleworkwagesworking conditionsworkplace bullying YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2019 työolobarometri käsitteli mm. työpaikan henkilöstössä ja omassa työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, syrjintää, työpaikkakiusaamista, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2019 kyselyyn lisättiin uusia työn imuun, stressiin ja työn kuormittavuuteen liittyviä kysymyksiä. Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Edelleen käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Kysyttiin myös työhön liittyvistä tuntemuksista kuten stressistä, työn hallinnasta, uupumuksesta, innostuksesta ja uppoutumisesta. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työaika ja ylityön määrä.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2019 collection round included new questions regarding work engagement, stress and perceived workload. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the contents of the training (e.g. IT, leadership skills, communication skills) were surveyed. The development of the workplace was also investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace as well as work-related calls, emails and messages they had had to attend to outside their official working hours in the past 12 months. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or temporarily laid off, or that their tasks would change over the next year. Finally, views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, weekly working hours, overtime, and socioeconomic status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 who regularly worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: ositettu otantaProbability.StratifiedProbability: StratifiedProbability.Stratified Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Barck, Joona (2025) Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052150393 Muutosten myllerryksessä: 55-64-vuotiaiden palkansaajien työuupumusriski vuosina 2019-2023 URN:NBN:fi-fe2025052150393 Berg, Laura (2023). Työssä oppimisen yhteys työn imuun: Kiire, liiallinen työmäärä ja sosiaalinen tuki yhteyttä muuntavina tekijöinä. Yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Työssä oppimisen yhteys työn imuun: Kiire, liiallinen työmäärä ja sosiaalinen tuki yhteyttä muuntavina tekijöinä URN:NBN:fi:tuni-202304264696 Heidarpour Kiaei, Hanieh (2024). AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys (2018-2022). Master's Thesis in Social Data Science. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/587889 AI Technologies and Workforce Skills; Analysis of Repeated Cross-sectional Surveys 10138/587889 Heinonen, Sirpa (2024). Koettu työn imu, oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielma. Koettu työn imu, oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä urn:nbn:fi:uef-20241120 Kankkunen, K. 2021. Työssä vaikuttamisen yhteys stressiin [kandidaatintutkielma]. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Työssä vaikuttamisen yhteys stressiin Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Keyriläinen, Marianne (2020). Työolobarometri 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:53. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6 Työolobarometri 2019 URN:ISBN:978-952-327-541-6 Mantila, Juuso & Mourujärvi, Maija (2025). Työhön liittyvien tulevaisuuden arvioiden yhteys työuupumukseen ja -imuun. Psykologian pro gradu-tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto. Työhön liittyvien tulevaisuuden arvioiden yhteys työuupumukseen ja -imuun URN:NBN:fi:oulu-202506184765 Partanen, J. (2023). Koulutusmahdollisuuksien sekä työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin yhteys työn imun kokemuksiin. [Kandidaatintutkielma, Tampereen yliopisto]. Trepo Tampereen yliopiston avoin julkaisuarkisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202303032739 Koulutusmahdollisuuksien sekä työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin yhteys työn imun kokemuksiin. URN:NBN:fi:tuni-202303032739 daF3493.por daF3493e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3493 2026-03-19T23:04:40Z ddi:codebook:2_5