2026-05-30T04:21:25Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

bef37b4536f20a578908b8d3796b2ef973f6b9665f2d0408105a0b9e3d5011fa 2026-03-23T02:27:27Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Finnish Working Life Barometer 1998 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Työolobarometri 1998 Finnish Working Life Barometer 1998 Finnish Working Life Barometer 1998Työolobarometri 1998 FSD2660urn:nbn:fi:fsd:T-FSD266010.60686/t-fsd2660FSD2660urn:nbn:fi:fsd:T-FSD266010.60686/t-fsd2660 Työministeriö Tilastokeskus Ministry of Labour Statistics Finland Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Työolobarometri 1998 henkilöstöpalkansaajatpalkkaustasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöaikatyöelämätyöhyvinvointityöilmapiirityökykytyöolottyöpaikkaväkivaltatyösuhdesyrjintäautonomy at workdiscriminationemployeesjob characteristicsjob securityoccupational safetypersonnel policypersonnel managementwagesworking conditionsarrangement of working timeworkloads YhteiskuntatieteetSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesSocial behaviour and attitudesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1998. Aineisto koostuu 1232 satunnaisesti valitun 18 - 64-vuotiaan työssä olevan palkansaajan vastauksista. Haastattelut tehtiin puhelimitse. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 1998 mukaan on otettu myös syrjintää koskevia kysymyksiä, sekä palkansaajien työkykyä ja kuntoutustarvetta koskevia kysymyksiä. Työolobarometrin ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Samoin tiedusteltiin ulkoistamista, yksikköjen yhdistelyä ja tuottavuuden parantamista viimeisen vuoden aikana. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja keiden välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Vastaajien kokemuksia vaikuttamisesta työtehtävien sisältöön, tahtiin, koulutukseen ja esimerkiksi laitehankintoihin selvitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, ylitöistä, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm. työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen kuluneen vuoden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi. Vastaajat kertoivat, oliko työpaikalla liian vähän henkilöitä tehtäviin nähden, olivatko työt hyvin organisoituja, ja esimerkiksi, kokiko vastaaja työn fyysisesti raskaaksi. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka eri tekijät vaikuttaisivat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa, mikäli he jäisivät työttömiksi. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Eriarvoisuutta ja syrjintää työpaikalla selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, ilmenikö vastaajan työorganisaatiossa eriarvoista kohtelua, joka perustuu ikään tai sukupuoleen. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1998) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.The survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were job characteristics, work environment, conflicts at the workplace, influence over decisions, working hours, wages, employment security and equality. The year 1998 survey contained new questions on capacity to work and occupational health and safety. First, the respondents were asked about the number of years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, what kind of changes there had been in staff numbers, working hours and contracts over the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. Further questions covered team work at the workplace, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Employee influence over, for instance, workload and tasks, and changes in the degree of incfluence were investigated as well as R's membership in a trade union or a professional association. Next set of questions covered overtime at work, overtime compensation, flexibility in working times, job characteristics, and changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training etc. Wage level and pay systems were charted. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace, whether there had been other development ideas and whether the development measures adopted had favoured any age groups. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Opinions were charted on employment situation in Finland and what kind of changes were happening in working life in, for instance, relating to management style, possibility to influence decisions, equality between men and women, the financial situation of their organisation. Some questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace and their estimate of own mental and physical capacity to work. Discrimination at work based on ethnic group, age or gender was explored. Background variables included the respondent's gender, age, major region (NUTS2), region (NUTS3), occupational status and economic activity, status in employment, industry of employment, employer type, weekly working hours, additional jobs, industry of additional job, basic education and vocational education. Most background variables were obtained from the Labour Force Survey 1998 telephone interviews. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat työssä olevat palkansaajatFinnish-speaking employees aged 18 - 64 who worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45. Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005 urn:isbn:951-735-916-0 Kunta-alan työolobarometri 1998. Työministeriön työolobarometrin 1998 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (1999). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Kunta-alan työolobarometri 1998. Työministeriön työolobarometrin 1998 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Ylöstalo, Pekka (1998). Työolobarometri. Lokakuu 1998. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 204. Työolobarometri. Lokakuu 1998 daF2660.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2660 2026-03-19T23:16:00Z ddi:codebook:2_5