2026-05-23T04:48:02Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

bcc62919a57be029100690fbb73dd748b0ad185e8a29bf790e6cd5ef21f642c7 2026-03-23T02:25:09Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuorisobarometri 2002 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Youth Survey 2002 Nuorisobarometri 2002 Finnish Youth Survey 2002Nuorisobarometri 2002 FSD1226urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122610.60686/t-fsd1226FSD1226urn:nbn:fi:fsd:T-FSD122610.60686/t-fsd1226 Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) Advisory Council for Youth Affairs (Nuora) Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Youth Survey 2002 asenteetjulkiset palvelutkoulutusnuoretnuorisotyöpoliittinen osallistuminenpäihteetsupistaminensyrjäytyminentulevaisuudenodotuksettyytyväisyystyöhönsijoittuminenvaalitpublic servicesattitudeseducationyouthyouth workpolitical participationdrug abusepublic expendituresocial exclusionfuture expectationsyouth employmentsatisfactionelections YhteiskuntatieteetNuoretSosiaalinen käyttäytyminen ja asenteetTyöllisyys ja työllistyminenSocial sciencesYouthSocial behaviour and attitudesEmployment Tutkimuksen alussa esitettiin väittämiä muun muassa sosiaalisesta eriarvoisuudesta, työttömyyden vähentämisestä, Natoon liittymisestä, euron käytöstä ja EU-jäsenyydestä. Lisäksi kartoitettiin nuorten asenteita koulutusta ja työelämää kohtaan. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he ovat saaneet tietoa peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista eri tahoilta (esimerkiksi opinto-ohjaajalta, vanhemmilta, työvoimatoimistosta, ystäviltä, Internetistä). Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien lähivuosien suunnitelmia. Lisäksi visioitiin Suomen kansantalouden kehityksen heikkenemistä ja siitä aiheutuvaa julkisten menojen leikkaamista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon muun muassa terveydenhuollon, työttömyysturvan, puolustuksen, nuorisotyön ja ympäristönsuojelun menoja voitaisiin supistaa. Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin nuorten syrjäytyminen johtuu eri asioista (esim. koulutuksen, työpaikan, rahan, ystävien tai harrastusten puutteesta). Nuorten huumeasenteita selvitettiin väittämillä. Lisäksi tiedusteltiin henkilökohtaista päihteidenkäyttöä. Nuorten poliittista osallistumista valotettiin kysymällä muun muassa aikooko nuori äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Edelleen tiedusteltiin, olisiko nuori valmis esim. osallistumaan julkiseen mielenosoitukseen Suomessa, lakkoon, maksu- tai ostoboikottiin tai rakennuksen valtaamiseen, jos asia olisi tärkeä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös asioita, joihin seuraavan hallituksen tulisi vastaajien mielestä erityisesti panostaa. Seuraavaksi tiedusteltiin, kuinka tärkeää on, että kunnassa on eri nuorisotyön palveluja ja muotoja (esim. nuorisotyöntekijä, työpaja työttömille nuorille, nuorisotalo ja -tilat, mahdollisuus verkkomedian ja Internetin käyttöön). Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka tyytyväisiä nuoret ovat tällä hetkellä omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä kaiken kaikkiaan. Nuorten tulevaisuudenodotuksia kartoitettiin kysymällä, kuinka tärkeää on, että vastaaja on 35-vuotiaana saavuttanut eri asioita (mm. oman perheen ja lapsia, pysyvän työsuhteen, omistusasunnon, korkean elintason, luotettavia ja hyviä ystäviä). Lopuksi tiedusteltiin, minkä puolueen tai minkä puolueen ehdokkaan vastaaja kokisi läheisimmäksi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, maakunta, kuntaryhmä, suuralue ja koulutus.The survey probed young people's views on education, working life, democracy, inequality, unemployment, Finland's NATO and EU membership. Respondents were asked how much information about education opportunities (post lower secondary) they had received from e.g. study advisers, parents, employment offices, friends or Internet. Future plans concerning work and studies were surveyed. Next theme dealt with a hypothetical situation where public expenditure would have to be cut: respondents were asked whether cuts could be made in health care, education, certain social benefits, defence, housing, agricultural subsidies, care of the elderly, cultural services, etc. One theme focused on social exclusion of young people. Respondents were questioned what might be the reasons for it (e.g. own indifference, lack of education, help, work, friends, hobbies or belief in future). Opinions about the acceptability of illegal drug use were canvassed. Respondents' own drug, alcohol and tobacco consumption was charted. Political participation was studied by asking whether respondents intend to vote in next elections and whether they would be willing to express their opinions by participating in a demonstration, strike, consumer boycott, violence, or by becoming a candidate in elections, signing a petition, etc. Views were probed about which issues the government should especially promote. Respondents evaluated the importance of facilities provided for young people and other aspects of youth work in their community. Respondents' satisfaction with their financial situation and life in general were queried. Expectations for the future were charted by asking respondents to rate the importance of achieving certain things by the age of 35 (e.g. family and children, permanent job, high standard of living, ownership of dwelling, own car, participation in politics, good friends, travel). Respondents were asked which party they would feel closest to if parliamentary elections were held at that moment. Background variables included respondents' sex, age, respondents' and their parents' education level, employment situation, province and region of residence and type of municipality. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15 - 29-vuotiaat Suomessa asuvat suomenkielisetAhvenanmaaFinnish-speaking young people who live in Finland, aged between 15 and 29the Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Ei tiedossaInformationNotAvailableInformation not availableInformationNotAvailable PuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Lampinen, Kristiina (2013). Uuskonservatiivit? 2000-luvun suomalaisnuorten konservatiiviset ja yksilöä vastuullistavat kovat asenteet ja asennemuutos nuorisobarometrien valossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiologian pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:jyu-201401261143 Uuskonservatiivit? 2000-luvun suomalaisnuorten konservatiiviset ja yksilöä vastuullistavat kovat asenteet ja asennemuutos nuorisobarometrien valossa URN:NBN:fi:jyu-201401261143 Mäkinen, Jaakko (2017). Miten tähdeksi kasvetaan? Lapsuus ja nuoruus suomalaisten jalkapallotähtien elämäkerroissa 1995-2015. Turku: Turun yliopisto. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma. Miten tähdeksi kasvetaan? Lapsuus ja nuoruus suomalaisten jalkapallotähtien elämäkerroissa 1995-2015 Rikkola, Anne (2006). Nuorten kokema osallisuus kunnallisessa päätöksenteossa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Hallintotieteen pro gradu -tutkielma. Nuorten kokema osallisuus kunnallisessa päätöksenteossa Saarela, Pekka (2002). Nuorisobarometri 2002. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 24. Nuorisobarometri 2002 daF1226.por daF1226e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1226 2026-03-19T23:37:40Z ddi:codebook:2_5