2026-04-30T20:04:59Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

bb1a130fbe945f0f3952f087cc34a4cab13e85082ffa6fadaa9b315d0e067f7c 2026-03-23T02:29:50Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Family Barometer 2015 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Perhebarometri 2015 Family Barometer 2015 Family Barometer 2015Perhebarometri 2015 FSD3396urn:nbn:fi:fsd:T-FSD339610.60686/t-fsd3396FSD3396urn:nbn:fi:fsd:T-FSD339610.60686/t-fsd3396 Miettinen, Anneli Miettinen, Anneli Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Perhebarometri 2015 lapsuusperheetparisuhdeihanteetlastenhankintavauvatlapsilukuraskaussynnytyslapsettomuusarvotlapsiperheetperhe-elämäperheellistyminenbabieschildhooddelivery (pregnancy)familiesfamily lifefamily planningfamily sizepartnerships (personal)pregnancy YhteiskuntatieteetPerhesuunnittelu ja lisääntymisterveysPerhe-elämä, avioliitto ja sukupolvetSocial sciencesReproductive healthFamily life and marriage Väestöliiton vuoden 2015 Perhebarometrissä teemoina ovat lasten saamista koskevat ihanteet ja suunnitelmat. Kyselyssä käsitellään mm. perheen perustamista ja haluttua perhekokoa, raskaaksituloa, lastensaannin esteitä, parisuhteen tilaa ja vauvakuumetta. Kyselyä rahoittivat Väestöliitto, Alli Paasikiven Säätiö ja Suomen Kotien Kukkasrahasto. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajan yleisiä taustatietoja, työmarkkinatilantetta ja parisuhteeseen liittyviä tietoja. Parisuhteesta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka tyytyväinen on suhteeseen ja miten parisuhteen ja yhdessä asumisen näkee tulevaisuudessa. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin lapsuudenkotiin liittyviä kysymyksiä, jotka liittyivät esimerkiksi onnellisuuteen, ristiriitoihin, taloudellisiin vaikeuksiin ja vanhemmilta saatavaan sosiaaliseen tukeen. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin lapsista: lasten lukumäärää, syntymävuosia ja lasten asumisjärjestelyjä. Edelleen kysyttiin ensimmäisen lapsen syntymän taustalla olleita tekijöitä ja syntymän myötä eteen tulleita haasteita. Haasteiden kohdalla esitettiin mm. terveyteen, pariskunnan erimielisyyksiin ja muista asioista luopumiseen liittyviä väitteitä. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua, sopivaa ikää tulla vanhemmaksi ja saada viimeinen lapsi. Seuraavat kysymykset käsittelivät raskaaksituloa, lastenhankinnan suunnitelmia ja yleisiä arvoja, kuten, mitkä ovat elämän tärkeimpia asioita ja miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Jos vastaaja ei halunnut lapsia, tiedusteltiin syitä siihen väittämien avulla. Lisäksi kysyttiin, mitä tapahtuisi, jos vastaaja saisi lapsen nyt. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin erilaisia vauvojen näkemiseen liittyviä tilanteita ja kysyttiin, herääkö tilanteissa halu saada lapsia. Lopussa esitettiin kysymyksiä vastaajan terveydentilasta, kuten alkoholinkäytöstä ja käytössä olevista ehkäisymenetelmistä. Loput kysymykset koskivat vastaajan raskauskokemuksia. Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, kuten sukupuoli, syntymävuosi, lasten lukumäärä, siviilisääty, koulutus, maakunta, suuralue, subjektiivinen käsitys yhteiskuntaluokasta ja tulojen riittävyydestä, ammattiryhmä ja tulot. Kyselyssä on myös puolisoon liittyviä taustamuuttujia kuten puolison sukupuoli, koulutus, ammattiryhmä ja syntymävuosi.The study charted Finnish views on ideals and plans about having children. Main themes included starting a family, the ideal size of a family, pregnancy, obstacles faced in having children, personal partnership and desire to have a baby. The study was funded by the Family Federation of Finland, Alli Paasikivi Foundation and Suomen kotien kukkasrahasto foundation. The first set of questions focused on the personal partnerships of the participants, investigating, for example, satisfaction with the relationship and expectations for the relationship in the future. The respondents' childhood homes were studied with questions on, for example, happiness, conflicts, financial problems and support received from parents. Some questions focused on children, charting, for example, the housing arrangements of the children and whether the respondent and their spouse had children from previous relationships. Pregnancy was examined through questions relating to the most important reasons behind the decision to have a child, specifically the respondent's youngest child, (e.g. the desire to have a sibling for older children or a strong desire to have a baby) as well as any challenges and concerns faced when the child was born (e.g. financial circumstances, health of the parents or the baby). Ideal family size and the appriopriate age to become a parent or have the last child were surveyed. Next, the respondents were asked questions relating to pregnancy. Questions examined, for example, willingness and hope for pregnancy (either the respondent or their spouse) in the near future, reasons for not having a child and the perceived impacts having a baby would have on the respondents' lives (e.g. financial problems, less opportunities for work, positive impact on relationships and social life). Values and attitudes were also charted with questions focusing on, for example, the importance of work, family and hobbies in the respondents' lives and the feelings they had when interacting with babies and children (e.g. whether they wanted to have a child after holding a baby or wanted to get as far away as possible when hearing a baby cry). Statements relating to not wanting to have children after interacting with someone else's child or seeing them cry or have a tantrum were presented to both those who had and did not have children. Health-related questions investigated satisfaction with life, smoking, alcohol use, birth control methods and mental health. Finally, the respondents who were women were asked about their pregnancies and experiences related to pregnancies. The time spent trying to get pregnant, the number of times the respondent had been pregnant, possible fertility treatments and miscarriages were charted. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, number of children, marital status, household composition, perceived social class, level of education and annual personal and household income. Information was also collected on the spouse's gender, year of birth, level of education and occupational status. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualPerheFamilyIndividualIndividualFamilyFamily 20-50-vuotiaat suomalaiset, joilla on korkeintaan kolme lastaAhvenanmaaPersons aged 20-55 living in Finland who have at most three childrenthe Åland Islands KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Ei-todennäköisyysotantaNonprobabilityNon-probabilityNonprobability Itsetäytettävä lomake: verkkolomakeSelfAdministeredQuestionnaire.CAWISelf-administered questionnaire: Web-based (CAWI)SelfAdministeredQuestionnaire.CAWI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI tai osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI tai osoitteeseen tiina.helamaa@vaestoliitto.fi.Users of the data shall send Väestöliitto [Family Federation of Finland] a copy of all research publications based on or using the data. Publications shall be sent to the mail address: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI, FINLAND or by email to tiina.helamaa@vaestoliitto.fi. Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048 Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland 10.1093/esr/jcad048 Häkkinen, Marie (2021). The formation of personal fertility ideals : the importance of religion and family values. Master's theses in psychology. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/123456789/37654 The formation of personal fertility ideals : the importance of religion and family values Karhunen, O, Jokela, M, & Golovina, K (2023). Associations between early family environment and fertility ideals. International Journal of Psychology. https://doi.org/10.1002/ijop.12933 Associations between early family environment and fertility ideals 10.1002/ijop.12933 Karhunen, Oona (2021). The associations between early family environment and fertility ideals. Master's theses in psychology. Helsinki: University of Helsinki. http://hdl.handle.net/123456789/37653 The associations between early family environment and fertility ideals Koivuniemi, Joonas (2025). Uuden isyyden yksilötason selittäjät Suomessa. Kasvatustieteiden kandidaatin -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. Uuden isyyden yksilötason selittäjät Suomessa /URN:NBN:fi-fe2025092297226 Miettinen, Anneli (2015). Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Väestöliiton katsauksia E49. Helsinki: Väestöliitto. ISBN: 978-952-226-172-4 Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Rotkirch, Anna & Tammisalo, Kristiina & Miettinen, Anneli & Berg, Venla (2017). Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Väestöliiton Katsauksia E51. Helsinki: Väestöliitto. ISBN: 978-952-226-192-2. Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista Savelieva, Kateryna & Jokela, Markus & Rotkirch, Anna (2022). Reasons to Postpone Childbearing during Fertility Decline in Finland. Marriage & Family Review, 1-24. Doi: 10.1080/01494929.2022.2083283 Reasons to Postpone Childbearing during Fertility Decline in Finland 10.1080/01494929.2022.2083283 daF3396.por daF3396e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3396 2026-03-19T23:17:53Z ddi:codebook:2_5