2026-05-24T22:12:00Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

b819680b8c45563187964024ef51b25622adda0f81b6d4c72a7714e55ff36266 2026-03-23T02:30:31Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Nuorisobarometri 2020 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Youth Survey 2020 Nuorisobarometri 2020 Finnish Youth Survey 2020Nuorisobarometri 2020 FSD3598urn:nbn:fi:fsd:T-FSD359810.60686/t-fsd3598FSD3598urn:nbn:fi:fsd:T-FSD359810.60686/t-fsd3598 Opetusministeriö. Valtion nuorisoneuvosto Nuorisotutkimusseura Ministry of Education and Culture. State Youth Council Finnish Youth Research Society Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Youth Survey 2020 hyvinvointiterveyspalvelutmielenterveyssosiaalipalvelutnuoretterveysmielenterveyspalveluttyytyväisyysyhteenkuuluvuusluottamusperheneuvontavammaispalvelutpäihdepalvelutsaavutettavuusadolescentsmental healthhealthwell-being (health)social servicescounsellinghealth servicestrustsatisfactionaccessibility YhteiskuntatieteetNuoretSosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuusSocial sciencesYouthSpecific social services: use and availability Nuorisobarometrin 2020 pääteemoja ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuus sekä niiden käyttöön liittyvät kokemukset. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaiseksi he kokevat nykyisen kotikuntansa asua. Seuraavaksi kartoitettiin, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita he olivat viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneet ja kuinka monta kertaa. Kiinnostuneita oltiin myös siitä, kokivatko vastaajat saaneensa riittävästi tarvitsemaansa apua ja millaisia kohtaamisia heillä oli ollut henkilökunnan kanssa. Saavutettavuuteen liittyen heiltä tiedusteltiin myös, pääsivätkö he palveluun nopeasti, selitettiinkö asiat heille ymmärrettävästi, oliko hoitopaikka millaisen matkan päässä, vaikeuttiko oma taloudellinen tilanne hoidon saamista ja kohdistuiko heihin ennakkoluuloja tai syrjintää. Vastaajia pyydettiin kertomaan myös näkemyksiään liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan Suomessa. Kysymyksillä selvitettiin, luottivatko vastaajat saavansa tarvitsemaansa palvelua ja ammattimaista hoitoa. Lisäksi kysyttiin, kokivatko he sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäävän yhteiskunnallista tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja kuinka suuri vastuu suomalaisten hyvinvoinnista heidän mielestään milläkin toimijalla kuuluisi olla. Kiinnostuneita oltiin myös vastaajien kokemuksista liittyen sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöön. Lopuksi aineistossa pyrittiin selvittämään vastaajien kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja arkisesta elämästään. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinpaikka, terveydentila, toimeentulo, pääasiallinen toiminta, opiskelu, koulutustaso, kotitalouden muoto sekä kokemus vähemmistöön kuulumisesta.Main themes of the Finnish Youth Survey 2020 included the availability and accessibility of social and health care services and experiences related to their use. First, the respondents were asked whether the municipality they currently lived in was a good place to live. Next, they were asked which social and health services (e.g. student health services, mental health services, child protection services, services for people with disabilities) they had used in the last 12 months, how many times they had used the services, whether their access to the services had been sufficient for their needs, and whether they had received the help they needed. Use of other services (e.g. youth services, libraries, guided leisure time activities) in the municipality were also surveyed. User experiences with different social and health services were charted by asking the respondents whether they agreed or disagreed with a series of statements (e.g. the staff treated me with respect, I was able to access the services quickly, my financial situation made it difficult to access care, I experienced discrimination or prejudice, matters related to my care were explained to me clearly, the distance to the place of care was inconvenient). Views on the operation of social and health services in Finland were investigated with questions on whether the respondents felt that social and health services worked well, whether they trusted the expertise of staff, and whether they felt that social and health services contributed to equality and justice. Opinions on and experiences with online social and health services were surveyed by, for example, asking the respondents whether they had difficulty accessing online services, whether they had used online social and health services, whether the services they needed were available online, and whether they had access to an internet connection or a smart phone. The respondents' views on how much responsibility different sectors and groups (e.g. the state, municipalities, the church and other religious communities, businesses, family and relatives) had for the well-being of Finnish people were charted. On the topics of well-being and everyday life, the respondents were, for example, asked whether they felt that their daily actions were meaningful, whether they felt that they were in control of their lives, and whether they felt that it was best to trust no one. The respondents were also asked how connected they felt to Finnish society, the EU, Europe, and the global community. The impact of the respondents' financial situation on their every day lives was investigated with questions on whether they had ever been unable to buy necessary items due to a lack of money, whether they had ever been bullied due to a lack of money, and whether they had ever had to quit a hobby due to a lack of money. Finally, the respondents' satisfaction with their leisure time, relationships, state of health, physical fitness, and appearance was surveyed. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, region of residence, state of health, type of educational institution currently attended, education level, financial situation, economic activity, household composition, whether the R identified as a member of a minority and if yes, which minority, and the highest education level attained the R's mother, father, and spouse/partner. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 15-29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilötPeople aged 15-29 living in mainland Finland KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmäMixedProbabilityNonprobabilityMixed probability and non-probabilityMixedProbabilityNonprobability Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATIPuhelinhaastatteluInterview.TelephoneTelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interviewInterview.Telephone Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Barzoki, Meysam and Toikko, Timo (2025) Family intimacy and depression: a comparative study among adolescents in Finland. Nordic Journal of Psychiatry, 79(1), 70-78. Family intimacy and depression: a comparative study among adolescents in Finland. 10.1080/08039488.2024.2436986 Barzoki, Meysam. H. (2024). Depression and excessive internet use: The mediating roles of anxiety and intellectual difficulties. Computers in Human Behavior Reports, 16, 100512. Depression and excessive internet use: The mediating roles of anxiety and intellectual difficulties 10.1016/j.chbr.2024.100512 Berg, P., & Myllyniemi, S. (Toim.). (2021). Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 Haikkola, L, Määttä, M, Toiviainen, S & Uusikangas, S (2021) Työllistymistä edistävien palvelujen yhdenvertaisuus nuorten näkökulmasta. Teoksessa Berg, Päivi (toim.) Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020. Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoneuvosto, 111-129. Työllistymistä edistävien palvelujen yhdenvertaisuus nuorten näkökulmasta. Lahtinen, J & Haikkola L. (2021) Nuorten työvoimapalvelujen käyttö ja kokemukset palveluista korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Poikkeusolot - nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. Nuorten työvoimapalvelujen käyttö ja kokemukset palveluista korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Poikkeusolot - nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. Lahtinen, J & Laine, R & Haikkola, L & Kauppinen, E & Pitkänen, T (2022) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisenä vuonna. Hyväksytty julkaistavaksi teoksessa Nuoret poikkeusoloissa. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisenä vuonna. daF3598.sav https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3598 2026-03-19T23:21:47Z ddi:codebook:2_5