2026-06-12T03:20:51Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

b6ac781846142642323b49e64fe6417dc8d60cf68f2cd0c530a81888507aac6c 2026-06-02T13:21:48Z language:filanguage:enopenaire_data

DDI description: Information Society, Information Work and Changes in the Occupational Structure 2000 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI-kuvailu: Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 Information Society, Information Work and Changes in the Occupational Structure 2000 Information Society, Information Work and Changes in the Occupational Structure 2000Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 FSD1177urn:nbn:fi:fsd:T-FSD117710.60686/t-fsd1177FSD1177urn:nbn:fi:fsd:T-FSD117710.60686/t-fsd1177 Melin, Harri 0000-0003-3203-9228 Blom, Raimo Pyöriä, Pasi 0000-0003-2913-585X Melin, Harri 0000-0003-3203-9228 Blom, Raimo Pyöriä, Pasi 0000-0003-2913-585X Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Tietoyhteiskunta, tietotyö ja ammattirakenteen muutos 2000 sosiaalinen asemaammattirakenneyhteiskunnallinen muutostyöelämätyön sisältöammattiasematietotyötoimenkuvattyösuojelutietotekniikkaInternetvapaa-aikasosiaalinen liikkuvuusetätyötiimityötoimeentulourakehitysammatillinen kehityscareer developmentdigital literacyemploymentwork at homeinformation and communications technologyinternetjob descriptionleisure timeoccupational lifeoccupational safetyoccupational statussocial changesocial mobilitysocial statusworking conditionsinformation workoccupational developmentoccupational structure YhteiskuntatieteetYhteiskunnallinen ja ammatillinen liikkuvuusTietoyhteiskuntaTyöolotSocial sciencesSocial and occupational mobilityInformation societyWorking conditions Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten palkansaajien työn luonnetta ja työhön liittyvää tietotekniikan käyttöä. Vastaajille esitettiin ensin useita ammattiin, ammattiasemaan, työpaikan kokoon, työaikaan ja toimialaan liittyviä kysymyksiä. Työn luonnetta tutkittiin kysymällä vaatiko työ ideointia, voiko vastaaja itse vaikuttaa työtahtiinsa, kuuluuko työhön tiedon tuottamista tai johtamista ja voiko vastaaja vaikuttaa asemansa nojalla erilaisiin asioihin työpaikalla. Työsuojeluun ja työympäristöön liittyen kysyttiin onko työ ruumiillisesti tai henkisesti rasittavaa, mitä muutoksia työpaikalla on tapahtunut viime vuosina ja minkälaisia tunnetiloja vastaaja on viime aikoina kokenut. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan onko hänellä työssään tiukka aikataulu tai kiire, onko hänen vaikea irtautua töistään vapaa-aikana ja uskooko hän pystyvänsä tekemään nykyistä työtään eläkeikään saakka. Tietotekniikan käyttöön liittyen kysyttiin mitä tietoliikenteeseen tai tietotekniikkaan liittyviä välineitä vastaaja käyttää työssään, käyttääkö hän sähköpostia tai Internetiä ja mihin toimintoihin hänen ATK-tehtävänsä liittyvät. Lisäksi kysyttiin, miten vastaaja on hankkinut tietotekniset taitonsa, missä määrin työpaikalla saa opastusta tietotekniikan käyttöön, minkälaisiksi hän arvioi käytössään olevat laitteet ja tekeekö hän etätyötä tai päätyöhönsä liittyviä työtehtäviä kotona tietokoneella. Vastaajan koulutusta ja työhistoriaa kartoitettiin usealla kysymyksellä. Vastaajalta kysyttiin mikä on hänen perus- ja ammattikoulutuksensa ja koulutusalansa, työskenteleekö hän koulutusta vastaavassa ammatissa, tarvitseeko hän lisäkoulutusta, onko hän työskennellyt johtotehtävissä, miten varmana hän pitää työpaikkansa pysyvyyttä, onko hän ollut lomautettuna tai työttömänä ja mitä työnhakumenetelmiä hän on käyttänyt. Lisäksi kysyttiin, minkälaisen valintamenettelyn kautta hän sai nykyisen työpaikkansa, kiinnostaako häntä yrittäjyys, onko hän ollut opiskelun tai työn takia pidempään ulkomailla ja mitkä asiat merkitsevät hänelle eniten työssä. Vastaajalta kysyttiin myös mielipidettä ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydestä, erilaisista yhteiskunnallisista ongelmista ja tuloeroista. Lisäksi kysyttiin, pitääkö paikkansa että "tekevälle töitä löytyy", miten vastaaja suhtautuisi työpaikalla tehtäviin uudelleenjärjestelyihin, mihin yhteiskuntaluokkaan vastaaja katsoo kuuluvansa ja mitkä asiat ovat tärkeitä pärjäämiselle yhteiskunnassamme. Vastaajaa pyydettiin myös arviomaan useita köyhyyteen ja valtion toimintaa koskevia väittämiä ja häneltä kysyttiin, kenen pitäisi olla vastuussa erilaisista palveluista. Perhe-elämään ja vapaa-aikaan liittyen tiedusteltiin vastaajan siviilisäätyä, lasten lukumäärää, puolison ammattia, vastaajan vapaa-ajanviettotapoja, vastaajan tuloja, perheen tuloja ja arviota perheen taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi kysyttiin, mistä asioista vastaajan keskustelee ystäviensä kanssa ja kuinka tärkeitä ansiotyö, koti ja vapaa-aika ovat hänelle. Lopuksi kysyttiin vielä kuka huolehti vastaajan lapsuudenkodissa perheen elatuksesta, isän ja äidin ammattia ja huoltajan ammattiasemaa.The study surveyed the characteristics of Finnish employees' work and work-related use of information technology. Several questions dealt with the respondents' occupation, occupational status, size of workplace, working time and line of work. The characteristics of work were examined by asking whether the respondents' work demanded presenting ideas, whether they could influence their working pace, did the job involve management or producing information and could they influence the decisions at workplace on the basis of their status. Questions covering occupational health and safety looked into physical and mental stressfulness of work, changes at workplace during the last few years and recent emotions experienced by the respondents. Respondents were also asked whether they were on a tight schedule at work, whether they found it difficult to forget work at leisure time and would they be able to cope with their present job till retirement. Regarding the use of information technology, respondents were asked what kind of telecommunications or computer technology equipment they used at work, did they use e-mail or Internet and which activities the use of computers was connected to. There were also questions about how they had acquired their computer skills, the extent of computer training on the job, their assessment of the equipment provided and whether they worked at home (home-based work) with the help of computers. Several questions examined the respondents' education and employment history: educational background and field of education, correspondence of work to education, the need for further education. Additional questions surveyed the respondents' working experience in management, security of their job, experiences of temporary dismissals or unemployment and their methods in seeking work. Also examined was the process by which they got their present job, whether they were interested in self-employment (becoming entrepreneurs), possible stays abroad on account of study or work and which aspects of work were most important to them. Opinions on trade union membership, various social problems, and income disparity were also canvassed. Respondents were also asked whether they believed that there is work for those who want it, how would they react to reorganisation in their workplace, which social class did they belong to, and what was important for doing well in the Finnish society. The survey carried a set of statements relating to poverty and activities of the state. Respondents were asked who should take care of various services. Questions related to family life and leisure included marital status, number of children, spouse's occupation, leisure time activities, income of the respondent, family income and family's economic status. The study also surveyed what the respondents talked about with their friends and how important employment, family and leisure were to them. Final questions examined who supported the family in respondents' parental home, occupation of the mother and father and the occupational status of the family breadwinner. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual 18 - 65-vuotiaat Suomessa asuvat suomenkieliset palkansaajat. Mukaan otettiin verohallituksen rekisteristä palkansaajat, joiden päätoimen palkka (vuositulo) oli vähintään 60 000 markkaa.Finnish-speaking employees aged 18-65 living in Finland. The selection of respondents was based on National Board of Taxes registers and only the employees whose annual income was at least 60,000 Finnish marks were included. KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection Todennäköisyysotanta: systemaattinen otantaProbability.SystematicRandomProbability: Systematic randomProbability.SystematicRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Blom, Raimo & Melin, Harri & Pyöriä, Pasi (2000). Tietotyön lumo ja realiteetit. Yhteiskuntapolitiikka 65(5), 422-433. Tietotyön lumo ja realiteetit Blom, Raimo & Melin, Harri & Pyöriä, Pasi (2001). Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus. Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa Blom, Raimo & Melin, Harri (2004). "Muuten hän oli niin kuin yksi meistä vain" - suuret ikäluokat luokkarakenteessa. Teoksessa: Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus (toim. Jani Erola & Terhi-Anna Wilska), 109-121. Jyväskylä: Sophi. "Muuten hän oli niin kuin yksi meistä vain" - suuret ikäluokat luokkarakenteessa Eronen, Henna (2014). Aikapaine, työn hallinta ja esimiesten työhyvinvointi. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, pro gradu -tutkielma. Aikapaine, työn hallinta ja esimiesten työhyvinvointi. Järvensivu, Anu (2005). Oppimisdiskurssi ja nykyajan työpaikkapeli? Teoksessa: Proaktiivisen työvoimapolitiikan rajoja ja mahdollisuuksia (toim. Anu Järvensivu & Päivi Valkama), 258-269. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 268. Oppimisdiskurssi ja nykyajan työpaikkapeli? Kuusela, Niina (2009). Modernit nais- ja miesasiantuntijat. Asiantuntijuuden arkipäiväistyminen ja sukupuolittuneisuus 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto, sosiaalitutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma. Modernit nais- ja miesasiantuntijat. Asiantuntijuuden arkipäiväistyminen ja sukupuolittuneisuus 2000-luvulla Pyöriä, Pasi (2001). Surveytutkijan ensikokemuksia kenttätyöstä. Hyvinvointikatsaus 2/2001, 63-65. Surveytutkijan ensikokemuksia kenttätyöstä Pyöriä, Pasi (2001). The Problems and Possibilities of Telework: A Critical Assesment. In Suomi, Reima (ed.): Proceedings of t-world 2001. Academic Workshop in Connection with the Eight International Assembly on Telework, Helsinki 12.-14.9.2001. Helsinki: Ministry of Labour. Labour Policy Studies; 231, 245-260. The Problems and Possibilities of Telework: A Critical Assesment Pyöriä, Pasi (2001). Tietotyössäkö tulevaisuus? Hyvinvointikatsaus 1/2001, 7-12. Tietotyössäkö tulevaisuus? Pyöriä, Pasi (2006). Understanding Work in the Age of Information. Finland in Focus. Tampere: Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis; 1143. Understanding Work in the Age of Information daF1177.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD1177 2026-03-19T23:33:14Z ddi:codebook:2_5