2026-05-17T13:36:25Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

b4414c83e80023848335589b85b5cb759560a889e50d71cb32cd98a69219896e 2026-03-23T02:29:15Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Työolobarometri 2016 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Finnish Working Life Barometer 2016 Työolobarometri 2016 Finnish Working Life Barometer 2016Työolobarometri 2016 FSD3220urn:nbn:fi:fsd:T-FSD322010.60686/t-fsd3220FSD3220urn:nbn:fi:fsd:T-FSD322010.60686/t-fsd3220 Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Työ- ja elinkeinoministeriö Statistics Finland. Interview and Survey Services Ministry of Economic Affairs and Employment Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Finnish Working Life Barometer 2016 ammatillinen kehitysetätyöinnovaatiotoimintajoustotyöpalkansaajatpalkkaussosiaalinen mediatasa-arvotulevaisuudenodotuksettyöelämätyöhyvinvointityökykytyön kuormittavuustyöpaikkaväkivaltacareer developmentemploymentemployment opportunitiesflexible working timejob characteristicsjob satisfactionlabour and employmentoccupational lifesocial mediawagesworking conditionsworkloadsworkplace bullying YhteiskuntatieteetTasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminenTyöllisyys ja työllistyminenTyömarkkinasuhteet ja -järjestötTyöolotTyöterveysSocial sciencesEquality, inequality and social exclusionEmploymentLabour relations/conflictWorking conditionsOccupational health Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2016 työolobarometri käsitteli mm. henkilöstössä ja työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalisen median käyttöä työssä, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2016 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä työ- ja vapaa-ajan joustavuudesta, työtehtävien siirtymisestä koneiden tehtäviksi sekä työtehtävien jakautumisesta työntekijöiden kesken (kysymykset K20b_7, K22_10, K50 ja K43g). Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työssä tapahtuvaa sosiaalisen median käyttöä, esimerkiksi tiedusteltiin mihin tarkoituksiin sitä käytetään ja tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kyselyssä käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2016) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2016 collection round included new questions regarding automation at work, the flexibility of work and free time, and dividing work tasks between employees. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the development of the workplace was investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over the respondents' own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working on a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace in the past 12 months and work-related emails they had had to tend to outside their official working hours. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or laid off, or that their tasks would change over the next year. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Finally, the respondents were asked how often they felt a community spirit at work, received appreciation from colleagues and partners, were able to fully utilise their professional skills, and had time to come up with new ideas. Background variables from the Labour Force Survey 2016 were utilised in the Finnish Working Life Barometer. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, type of contract, weekly working hours, overtime, and additional jobs. SuomiFinland SuomiFinland HenkilöIndividualIndividualIndividual Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntiaFinnish-speaking employees aged 18-64 who regularly worked at least 10 hours a week KvantitatiivinenQuantitative Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineistoLongitudinal.TrendRepeatedCrossSectionLongitudinal: Trend/Repeated cross-sectionLongitudinal.TrendRepeatedCrossSection Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)Interview.Telephone.CATITelephone interview: Computer-assisted (CATI)Interview.Telephone.CATI Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Hörkkö, Eeva & Silvennoinen, Heikki & Järvinen,Tero (2022). Työssä oppimisen mahdollisuudet ja luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004-2016. Työelämän tutkimus 20 (3), (forthcoming). https://doi.org/10.37455/tt.102922 Työssä oppimisen mahdollisuudet ja luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004-2016. 10.37455/tt.102922 Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0 Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? URN:ISBN:978-952-327-860-0 Klasila, Isa-Emilia (2019). Tehoaako työkykyä ylläpitävä toiminta? Tyky-toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Tehoaako työkykyä ylläpitävä toiminta? Tyky-toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin Suomessa Koiranen, Julia (2020). Iän, sukupuolen, esimiesaseman ja koulutuksen yhteys koettuun henkiseen työkykyyn. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkielma. Iän, sukupuolen, esimiesaseman ja koulutuksen yhteys koettuun henkiseen työkykyyn Kontiainen, Tuuli (2019): Itsenäisen ajankäytön merkitys - työntekijälähtöisten työaikajoustojen yhteys työtyytyväisyyteen. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tiedekunta. Itsenäisen ajankäytön merkitys - työntekijälähtöisten työaikajoustojen yhteys työtyytyväisyyteen. Kosonen, Sanni (2019). Parantuuko työilmapiiri osallistamalla? Kvantitatiivinen tutkielma innovaatio- ja kehittämistoimintaan osallistumismahdollisuuksien vaikutuksesta työilmapiiriin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma. Parantuuko työilmapiiri osallistamalla? Kvantitatiivinen tutkielma innovaatio- ja kehittämistoimintaan osallistumismahdollisuuksien vaikutuksesta työilmapiiriin Miettinen, Mariella (2020) Julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky motivaatiotekijöiden näkökulmasta. Nyman, Janina (2019). Välbefinnande i arbetet och betydelsen av arbetsplatsens sociala relationer. Pro gradu-avhandling. Social- och samhällspolitik. Åbo Akademi. Välbefinnande i arbetet och betydelsen av arbetsplatsens sociala relationer URN:NBN:fi-fe2019110837295 Salkosalo, Pipsa (2020) Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi. Pori. Onko etätyöllä yhteyttä työtyytyväisyyteen? Tutkimus etätyön yhteydestä säännöllisesti etätyötä tekevien ylempien toimihenkilöiden työtyytyväisyyteen. Työolobarometri 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80549/TEMrap_34_2017_verkkojulkaisu.pdf [viitattu 29.3.2018]. Työolobarometri 2016 Valanta, Kerttu (2021) Hyvä, paha etätyö: Etätyömahdollisuuksien jakautuminen ja yhteys palkansaajien kokemukseen työn laadusta. Kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. Hyvä, paha etätyö: Etätyömahdollisuuksien jakautuminen ja yhteys palkansaajien kokemukseen työn laadusta Valtonen, Patrick (2020). Arbetets meningsfulhet vid omorganisering, fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Åbo: Åbo Akademi. Kandidaatin tutkielma. Arbetets meningsfulhet vid omorganisering, fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi Vartiainen, Tuukka (2020). Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteys työn henkiseen kuormittavuuteen. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu -tutkielma Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteys työn henkiseen kuormittavuuteen daF3220.por daF3220e.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD3220 2026-03-19T23:40:25Z ddi:codebook:2_5