2026-05-17T12:18:16Z https://datacatalogue.cessda.eu/oai-pmh/v0/oai

b02a4eaf86ba6d4a46109b8dadfd776e29fe3481983126f29b529ed76b4bab3c 2026-03-23T02:26:30Z language:enlanguage:fiopenaire_data

DDI-kuvailu: Vapaa-ajan asuminen Järvi-Suomessa 2004 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive DDI description: Second Home Tourism in Finnish Lake District 2004 Vapaa-ajan asuminen Järvi-Suomessa 2004 Second Home Tourism in Finnish Lake District 2004Vapaa-ajan asuminen Järvi-Suomessa 2004 FSD2331urn:nbn:fi:fsd:T-FSD233110.60686/t-fsd2331FSD2331urn:nbn:fi:fsd:T-FSD233110.60686/t-fsd2331 Hiltunen, Mervi Johanna Kokki, Ruut Pitkänen, Kati Vepsäläinen, Mia Hiltunen, Mervi Johanna Kokki, Ruut Pitkänen, Kati Vepsäläinen, Mia Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti.In accordance with the agreement between FSD and the depositor. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoFinnish Social Science Data Archive Second Home Tourism in Finnish Lake District 2004 kesämökitvapaa-ajan asunnotpääkaupunkiseutu (Suomi)Järvi-Suomivapaa-aikavapaa-ajan toiminnotmatkatetätyöasuminenluontosuhdekotiseutuviihtyvyyslomailuasuinympäristökakkosasunnotholidayshousingleisure timeleisure time activitiesmetropolitan areasnatural environmentneighbourhoodssecond homesteleworktravel YhteiskuntatieteetMaatalous- ja metsätieteetAsuminen ja asunnotVapaa-aika, matkailu ja urheiluLähiympäristö, kaupunki- ja maaseutuelämäSocial sciencesAgriculture and forestryHousingLeisure, tourism and sportCommunity, urban and rural life Tässä tutkimuksessa kartoitetaan vapaa-ajan asunnon käyttöä ja merkitystä pääkaupunkiseudulla asuvien kesämökinomistajien näkökulmasta. Kyselyn keskeisiä teemoja ovat liikkuminen vapaa-ajan asunnolle, vapaa-ajan asunnon käyttö ja elämä vapaa-ajan asunnolla sekä vakituisessa asuinympäristössä. Aluksi selvitetään vapaa-ajan asunnon taustatietoja. Vastaajalta kysytään esimerkiksi vapaa-ajan asunnon sijaintia, hankintatapaa, varustetasoa, talviasuttavuutta ja pinta-alaa. Hän ilmoittaa myös kesämökin etäisyyden eri palveluihin, kuten kaupunkiin, ruokakauppaan, terveyskeskukseen ja bussipysäkille. Sen jälkeen tiedustellaan liikkumisesta vapaa-ajan asunnolle. Vastaajaa pyydetään arvioimaan vuoden jokaisen kuukauden osalta, kuinka monta matkaa hän tekee vapaa-ajan asunnolle ja kuinka monta mökkipäivää hän viettää. Lisäksi kartoitetaan mökkimatkan pituus, matkaan käytetty aika, millä kulkuvälineillä liikutaan ja pysähdytäänkö matkalla sekä miksi pysähdytään tai ei pysähdytä. Vastaaja saa myös kertoa, mikä saa hänet matkustamaan mökille. Sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan vapaa-ajan asunnolla vietettyä aikaa. Vastaaja esimerkiksi arvioi, haluaisiko hän viettää enemmän aikaa mökillä, miten hän aikoo käyttää mökkiä seuraavan 5 - 10 -vuoden aikana, mitä esteitä hän katsoo vapaa-ajan asunnon käytön lisäämisellä olevan ja mikä on asunnon todennäköinen omistus sen jälkeen, kun vastaaja itse luopuu asunnon käytöstä. Häneltä tiedustellaan myös etätyöstä ja käykö joku kotitalouden jäsen töissä vapaa-ajan asunnolta käsin. Seuraavaksi vastaajaa pyydetään luettelemaan mökkikuntansa hyviä ja huonoja puolia sekä tiedustellaan, olisiko hän halukas käyttämään mökkikuntansa kunnallisia palveluita, kuten terveyspalveluita, sosiaalipalveluita ja laajakaistaa sekä olisiko hän valmis maksamaan niistä lisäkorvausta. Lopuksi kartoitetaan elämää vapaa-ajan asunnolla ja vakituisessa asuinympäristössä. Hän luettelee lisäksi, millaisia hyviä ja huonoja puolia on sekä vapaa-ajan asunnolla että, pääkaupunkiseudulla asumisessa. Sen jälkeen vastaajalle esitetään lista sanoja (mm. kiire, luonto, perhe, vapaus, suomalaisuus), joista hän arvioi, kumpaan ympäristöön ne liittyvät enemmän. Seuraavaksi vastaajaa pyydetään sulkemaan silmänsä, ajattelemaan mökkielämää ja kertomaan mitä hänelle tulee mieleen. Viimeiseksi kysyttiin vastasiko hän kyselyyn yksin vai muiden perheenjäsenten kanssa ja vastaaja sai tilaisuuden kertoa vapaasti kyselyn herättämiä ajatuksia ja mielipiteitä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, perhetyyppi, perheen koko, kotitalouden nettokuukausitulo, vakituisen asunnon tyyppi, asuinpinta-ala sekä vastaajan ja hänen puolisonsa syntymävuosi sekä molempien koulutus ja asema.The survey charted the use and importance of second housing from the viewpoint of second home owners living in the Helsinki region. Second housing in Finland is a large phenomenon with deep historical and cultural roots, and it represents a significant part of domestic tourism. In this survey, the term "second home" refers to rural recreational residences (holiday homes) mainly used during weekends and holidays, especially during summertime. The key themes of the survey included travelling between and life at the first and second homes, and the use of second homes. First, the respondents were asked to give some background information on their second homes, such as its size, standard of equipment, whether it suitable for winter habitation, and whether the respondents had purchased, inherited or built it. The distance between the second home and various services, such as town, grocery store, health centre and bus stop was queried. Travelling between the first and second homes was canvassed by asking the respondents to estimate the number of trips made to the second home and the number of days spent there for each month of the year. The distance to the second home, as well as the time spent and the means of transport used for travelling there were also examined. In addition, the respondents were asked whether they usually stop on the way to the second home and for what reason. The reason for travelling to the second home was also investigated. Further questions pertained to the time spent at the second home. The respondents estimated whether they would like to spend more time there, how they were going to use the second home during the next 5-10 years, which factors prevented the respondents from spending more time there, and who would most likely own the second home after they no longer use it themselves. Some questions focused on remote work, and the respondents also told whether someone in their household commuted from the second home. They listed the advantages and disadvantages of the municipality in which their second home was located, and indicated whether they would be willing to use the municipal services (e.g. health services, social services, broadband Internet access) in that municipality, as well as whether they would be ready to pay for these services. Life at the respondents' first and second homes was charted by asking them to list advantages and disadvantages of living in the capital area as well as in a second home in a rural area. In addition, the respondents were presented with a list of words (e.g. haste, nature, family, freedom, Finnishness) which they had to associate with either of the aforementioned environments. They were also asked to close their eyes, think about life at their second home and tell about it. Finally, the respondents were asked whether they had responded to the survey by themselves or together with other family members. In addition, they were encouraged to write down thoughts and opinions aroused by the survey. Background variables included the respondent's gender, household composition, number of household members, household gross income, and type and size of the first home. In addition, the respondent's and spouse's year of birth, education, and employment type were charted. SuomiFinland SuomiJärvi-SuomiAsikkalaKuopioLeppävirtaLiperiMikkeliMäntyharjuTaipalsaariVehmersalmi (1.1.2005 alkaen Kuopio)FinlandFinnish Lake District (Järvi-Suomi)AsikkalaKuopioLeppävirtaLiperiMikkeliMäntyharjuTaipalsaariVehmersalmi (Kuopio since 1st January 2005) HenkilöIndividualKotitalousHouseholdIndividualIndividualHouseholdHousehold Eteläsuomalaiset kotitaloudet, joilla on vapaa-ajan asunto jossakin Järvi-Suomen tutkimuskunnistaHouseholds in southern Finland owning a second home in one of the research municipalities in Finnish Lake District KvantitatiivinenQuantitative PoikkileikkausaineistoCrossSectionCross-sectionCrossSection KokonaisaineistoTotalUniverseCompleteEnumerationTodennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotantaProbability.SimpleRandomTotal universe/Complete enumerationTotalUniverseCompleteEnumerationProbability: Simple randomProbability.SimpleRandom Itsetäytettävä lomake: paperinen lomakeSelfAdministeredQuestionnaire.PaperSelf-administered questionnaire: PaperSelfAdministeredQuestionnaire.Paper Strukturoitu lomakeQuestionnaire.StructuredStructured questionnaireQuestionnaire.Structured Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.The dataset is (B) available for research, teaching and study. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi. Hiltunen, M. J. (2007). Environmental Impacts of Rural Second Home Tourism - Case Lake District in Finland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 7(3), 243-265. Environmental Impacts of Rural Second Home Tourism - Case Lake District in Finland Pitkänen, K. (2005). Järvi-Suomen kaupunkilaiset kakkosasujat [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://mot.joensuu.fi/sivut/tutkimus/vapaa-ajan-asuminen/jaervi-suomen-kaupunkilaiset-kakkosasujat.html [viitattu 11.7.2008] Järvi-Suomen kaupunkilaiset kakkosasujat Pitkänen, K. (2008). Second Home Landscape. The Meaning(s) of Landscape for Second Home Tourism in Finland. Tourism Geographies 10(2), 169-192. Second Home Landscape. The Meaning(s) of Landscape for Second Home Tourism in Finland Pitkänen, K. (2011). Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 31. University of Eastern Finland, Joensuu. Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn Pitkänen, Kati & Kokki, Ruut (2005). Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi-Suomessa. Savonlinna: Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja; 11. Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyyn Järvi-Suomessa Vepsäläinen, M. & Pitkänen, K. & Hiltunen, M. J. (2011). Mökkeilijöiden muuttuvat luontokäsitykset. Teoksessa Niemelä J., Furman E., Halkka A., Hallanaro E-L. , Sorvari S. (toim.). Ihminen ja ympäristö. Gaudeamus, Helsinki. ss. 305-309. Mökkeilijöiden muuttuvat luontokäsitykset. daF2331.por https://services.fsd.tuni.fi/v0/oai oai:fsd.uta.fi:FSD2331 2026-03-19T23:40:39Z ddi:codebook:2_5